”Monella naisella työ- ja kotielämäkin merkitsee jatkuvaa suorittamista. Jos on painanut oravanpyörässä vuosikymmeniä, yhtäkkinen muutos on vaikea”, stressin hallinnan valmentaja ja joogaopettaja Mia Jokiniva toteaa.
Hyvä uutinen kuitenkin on, että vaikka keski-ikäinen nainen on taipuvainen stressaamaan, hän myös uskaltaa alkaa kyseenalaistaa sekä omia että ympäristössä vallitsevia käsityksiä suorittamisesta.
”Olen huomannut työssäni, että etenkin viisikymppiset naiset osaavat jo pysähtyä kuuntelemaan itseään. Monilla on siinä iässä aikaa miettiä omaa hyvinvointiaan – ensi kertaa vuosiin”, hyvinvointikeskus Villa Mandalan sisältöjohtajana toimiva Jokiniva sanoo.
Mekaaninen tekeminen rauhoittaa
Toiset huomaavat stressitilansa vasta sitten, kun saavat jo fyysisiä oireita. Kropassa on kummallisia kipuiluja, unta on vaikea saada, verenpaine on korkea ja rentoutuminen onnistuu hetkellisesti vain alkoholin avulla.
Ne ovat merkkejä siitä, että hermosto on ylikierroksilla eikä keho ole tasapainossa. Koska oireet ovat usein kehittyneet pitkän ajan kuluessa, ei voi odottaa, että ne katoaisivat parissa viikossa. Pikaratkaisut eivät ole kestäviä, vaan usein tarvitaan elämäntapojen perusteellista muuttamista.
”Stressin hallintaa voi lähestyä fysiologisesti hermoston rauhoittamisen kautta. Läsnäoloharjoitukset kuten meditaatio, mindfulness ja rentouttava, rauhallinen jooga ovat hyviä keinoja, joiden avulla voi purkaa päälle jäänyttä ylikierrostilaa”, Jokiniva toteaa.
Hyväksyvän läsnäolon harjoituksen voi tehdä esimerkiksi liikenneruuhkassa tai kassajonossa. Myös mekaaninen tekeminen, joka ei vaadi mieleltä ponnistelua, ja luovat harrastukset lieventävät stressitilaa. Vaikkapa puutarhanhoito, metsässä kävely, maalaaminen, neulominen ja jopa siivoaminen auttavat.
Tärkeää on, että keskittyy vain yhteen asiaan.
”Mekaanisella tekemisellä on samanlainen vaikutus aivoihin ja kehoon kuin rentouttavilla fyysisillä harjoituksilla. Ne kykenevät palauttamaan elimistön stressistä takaisin parasympaattiselle eli rentoutumisesta vastaavalle puolelle”, Jokiniva toteaa.
Kun parasympaattinen hermosto alkaa jälleen toimia, stressioireet hellittävät: lihasjännitys poistuu, verenpaine laskee ja unensaanti helpottuu.
Myös liikunnalla on stressin käsittelyssä merkittävä rooli. Kun liikkuu, aivot erittävät hyvää oloa lisääviä endorfiineja. Hyvässä kunnossa oleva palautuu stressistä hermoston toiminnankin tasolla nopeammin kuin rapakuntoinen kollegansa.
Liikuntalaji ja treenin voimakkuus on kuitenkin syytä valita kuntotason ja stressitilan voimakkuuden mukaan. Äärimmäinen rääkkitreeni pitkäkestoisen stressin aikana saattaa olla keholle liikaa. Silloin parempi vaihtoehto on sauvakävely metsässä tai venyttely laiturilla.
Haetko arvostusta suorittamalla?
Yksinkertainen syy krooniseen stressitilaan on, että tekemistä on liikaa ja aikaa on liian vähän. Moni myös kokee olevansa arvokas tekemisen, ei olemisen kautta.
”Joskus omanarvontunto liittyy enimmäkseen siihen, mitä tekee. Nainen voi kokea olevansa tärkeä vain rooliensa kautta, kuten äitinä tai työntekijänä. Silloin on iso kysymys pohdittavaksi, miksi itsen arvostus liittyy niin vahvasti suorittamiseen ja voisiko sitä tulkintaa muuttaa”, Jokiniva toteaa.
Jos päätyy lunastamaan kokemuksensa hyväksytyksi tulemisesta suorittamalla, se näkyy usein käytännön tasolla liiallisena tekemisenä – ja kovana stressinä. Nämä tunnetilat ovat kuitenkin tavallisia, ja moni meistä käy niitä läpi jossain elämänsä vaiheessa.
”Onhan tekemisiämme arvotettu numeroin usein jo nuoresta. Elämme ajassa ja yhteiskunnassa, jossa tekemistä ja suorittamista arvostetaan ja ihaillaan. Kun meidät ohjelmoidaan pienestä asti tekemään ja tekemisestä kiitellään, siitä jää jäljet, joita kannamme yhä aikuisena.”
Onneksi jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan stressitilaansa, vaikka moni ajatteleekin, että stressi on jotain ulkopuolelta yllättäen tulevaa.
”Vastuun ottaminen omasta hyvinvoinnista kannattaa. Stressin ennaltaehkäisy on kuitenkin aina helpompaa, ja se vaikuttaa nopeammin kuin liian pitkälle menneen stressitilan hoitaminen”, Mia Jokiniva sanoo.
Aina stressi ei ole vain pahasta. Kiireisenäkin aikana voi löytää uusia ajattelu- ja työskentelytapoja, jotka ruokkivat myönteistä stressiä eli eustressiä. Eustressi ei ole uhkaavaa tai ikävää, vaan sitä esiintyy tilanteissa, jotka ihminen kokee innostavana ja motivoivana. Eustressi lisää tuottavuutta ja auttaa nauttimaan tekemisestä.
Myönteistä stressiä on tutkittu Teknologian tutkimuskeskus VTT:n koordinoimassa hankkeessa yhteistyössä Tampereen yliopiston ja yrittäjien kanssa.
”Hyvä stressi antaa buustia työntekoon. Sen avulla itsensä voi saada valjastettua innostavaan tekemisen vauhtiin, jos ulkoista painetta eli vaikkapa deadlinea ei ole”, tutkija Päivi Heikkilä VTT:ltä kertoo.
Silti mukaviakin asioita voi olla arjessa liikaa eikä palautumista kannata jättää vain viikonloppuihin tai lomiin. Muutaman minuutin hetkiä kannattaa ottaa itselle pitkin työpäivää.
”Palautuminen positiivisesta stressistä on myös tärkeää, koska pitkään jatkuessa sekin kuluttaa elimistöä negatiivisen stressin tavoin”, Päivi Heikkilä muistuttaa.
Tutustu stressinhallinnan eri keinoihin:
Älä tule paha stressi, tule hyvä stressi -työkirja, joka sisältää käytännön harjoituksia: www.eustress.fi
Teksti: Jenny Belitz-Henriksson
Kuvitus: Anu Ikävalko
Lue lisää:
