1 | Miksi lähteä Inariin?

Alueen ehdoton veto­naula on luonto. Alle tunnin ajo­­matkan päästä kirkonkylästä on Suomen suurin kansallispuisto Lemmenjoki sekä lukuisia tuntu­reita. Koko kunnan alueella on yli 8 000 järveä, joista Inarijärvi on Suomen kolmanneksi suurin.

Inarista puhutaan ”aitona Lappina”, ja pohjoisen erikoispiirteet ovatkin alueella voimakkaat. Revontulikausi on Suomen pisin, ja kesällä voi kokea maamme pisimmän yöttömän yön. Kaamos kestää 36 vuorokautta.

Alueella pääsee kosketuksiin myös saamelaiskulttuurin kanssa. Inari on nelikielinen kunta: suomen lisäksi siellä puhutaan pohjois-, inarin- ja koltan­saamea. Kielten rikkaus näkyy esi­­merkiksi tienviitoissa: kun lähtee Sevettijärven suunnalle, opasteiden ja kylttien tekstit muuttuvat koltansaameksi.

Oma lukunsa ovat porot, joita on enemmän kuin ihmisiä. Niihin pääsee tutustumaan Inarin porofarmilla Jan-Eerik Paadarin johdolla (reindeerfarm.fi). Aiemmin valo­kuvaajana toiminut saamelaisyrittäjä pyörittää vanhempiensa porotilaa, jolla on perehdytetty matkailijoita poro­talouteen yli 20 vuoden ajan.

Kolmen kilometrin päässä kirkonkylästä sijaitsee Wilderness Hotel Inari (nellim.fi), jonka päärakennuksesta on hieno näkymä Inarijärvelle. Paikka sai kansainvälisen Green Key -sertifikaatin kestävän matkailun eteen tehdystä työstä.

Täällä voi yöpyä lasi­kattoisessa revontulimökissä ja tarkkailla yötaivaan tapahtumia sängyssä makoillen – jos onnistuu pysymään hereillä luonnossa vietetyn pitkän päivän jälkeen. Hotellin ravintola tarjoaa paikallisherkkuja. Paikan kasvisannokset ovat kokeilemisen arvoisia.

Inari-Saariselän alueella sijaitsee Lemmenjoen ja Urho Kekkosen kansallispuistojen lisäksi muun muassa Kevon luonnonpuisto sekä useita erämaa-alueita. Myös kirkonkylää ympäröivä luonto tarjoaa lukuisia retkikohteita.

Pielpajärven erämaa­kirkko sijaitsee linnuntietä kuuden kilometrin päässä keskustasta. Se on upea retkikohde, jonne kävelyyn on hyvä varata muutama tunti aikaa. Samoin lähellä sijaitsevan Otsamotunturin pääsee huiputtamaan muutamassa tunnissa. Noin kolmen kilometrin pituisella Tuuli­järven reitillä noustaan tunturin huipulle, josta avautuu avara maisema Inari­järvelle.

Tee myös päiväretki Juutuanjoen taianomaiselle Jänis­koskelle. Reitti on esteetön, ja paikan päällä voi paistaa makkaraa kodassa, hiljaisuudesta ja näkymistä nauttien. Reissulle kannattaa ottaa hangessa tarpomiseen sopivat jalkineet, sillä ensilumi sataa normaalisti jo lokakuun puolella, ja talvi on runsasluminen.

Suomen gastronominen seura valitsi hotelli Kultahovissa toimivan Aanaarin vuoden 2020 ravintolaksi (hotelkultahovi.fi).

Annoksissa käytetään runsaasti paikallisia raaka-aineita, kuten poroa, siikaa, marjoja ja villi­yrttejä. Tarjolla on à la carte -menyy, mutta kulinaristi valitsee kolmen tai viiden ruoka­lajin maistelumenyyn, jonka saa etukäteen tilattuna myös kasvis- tai vegaaniversioina.

Illan kruunaa lähellä sijaitsevasta jokilaaksosta poimitusta väinönputkesta eli puurrâmrääsistä tehty mehu tai yrtti­snapsi. Sen voi siirtyä nauttimaan takkatulen äärelle, tarinankertojien seuraan.

Hotellia pyörittävät paluumuuttajasisarukset, jotka ottivat hoitaakseen äitinsä elämäntyön. Perheyrityksen historia näkyy koriste-esineissä. Vitriinissä on entinen tarjoilijan työasu ja ruokalistoja presidentti Kekkosen vierailulta. Yksi ravintolaa koristavista tauluista on muisto Belgian kuninkaan vierailusta.

Inarissa järjestetään useita saamelaisten kulttuuritapahtumia. Ijahis idja eli yötön yö on saamelaismusiikkiin keskittynyt festivaali. Tammikuussa järjestettävillä Skábmagovat-festivaaleilla taas voi nähdä alkuperäis­kansojen elokuvia.

Tutustumisen saamelais­kulttuuriin voi aloittaa Saamelaismuseo Siidasta (siida.fi), jonka perusnäyttely keskittyy myös alueen ihmisten ja luonnon vuorovaikutussuhteeseen. Talvella 2020–2021 esillä on ollut valokuvanäyttely Albma olbmot – Oikeita ihmisiä (30.4. asti), jossa on Pekka Sammallahden valokuvia pohjoisen asukkaista.

Sajos (sajos.fi) on vuonna 2012 valmistunut kulttuurikeskus, jossa kokoontuvat saamelais­käräjät. Rakennuksessa toimivat myös kahvila Čaiku ja Duodji Shop, josta voi ostaa saamelaisten tekemiä käsitöitä.