Kasvisten tai hedelmien syöminen päivittäin saattaa ehkäistä masennusoireita. Australialaistutkimuksen perusteella masennusoireita esiintyi 20–25 prosenttia epätodennäköisemmin naisilla, joiden ruokavalioon kuului noin yksi hedelmä tai 375 grammaa kypsennettyjä kasviksia päivässä. Vertailussa olivat samanikäiset, jotka söivät korkeintaan yhden hedelmäviipaleen tai 75 grammaa kasviksia.

Tuloksista ei voi päätellä, mistä ruokavalion ja masennuksen yhteys tarkalleen johtuu, mutta hedelmien ja kasvisten sisältämät vitamiinit, kuten folaatti, ja antioksidantit saattavat pienentää masennusriskiä. Tosin tuloksiin ovat voineet vaikuttaa ruokavalion lisäksi monet muut seikat.

European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui 4 200 australialaisnaista, joita seurattiin 15 vuoden ajan. Seurannan aikana ruokavaliota selvitettiin kahdesti. Masennusoireista kertoi kärsivänsä 1 300 osallistujaa.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim.

Oletko jo törmännyt vihannesosastolla kukkaruukkuun? Syötävä orvokki tupsahti kauppoihin keskellä talvea, vaikka kukan sesonki on vasta keväällä. Orvokeilla voit koristella leivonnaiset, jälkiruoat ja salaatit. Ruukkuorvokki on kasvatettu puhtaissa kasvihuoneoloissa ja sopii syötäväksi lehtineen sekä kukkineen. Voit jatkaa orvokin kasvatusta kotona huoneenlämmössä salaattien ja yrttien tapaan. Vinkit löydät täältä

Mandariinilla tarkoitetaan puhekielessä yleensä kaikkia pikkusitruksia, joita tunnetaan yli 300 lajiketta. Hedelmien koossa, rakenteessa, värissä ja makeudessa on eroja, mutta ravinto-­arvot ovat kaikissa samankaltaiset. Kantamuoto mandariini on kotoisin Kiinasta, jossa sitä on viljelty jo 1500-luvulla. Suomalaiskaupoissa varsinaisia mandariineja on kuitenkin tarjolla muita pikkusitruksia vähemmän. Hedelmissä on yleensä siemeniä, ja joidenkin lajikkeiden kuorimiseen tarvitaan avuksi veistä. Tämä lienee verottanut suosiota.

Meillä suosituin pikkusitrus on makeanhapokas klementiini. Se on mandariinin ja happaman appelsiinin risteytys, jonka kehitti ranskalainen isä Clément Algeriassa 1900-luvun alussa. Vahvan oranssit klementiinit ovat helposti kuorittavia ja lähes aina siemenettömiä. Klementiinit mielletään perinteisesti jouluhedelmiksi, mutta niiden sesonki jatkuu keskitalveen saakka.

Satsuma on mandariinin ja klementiinin mehukas välimuoto, joka tunnettiin jo 1600-luvun Japanissa. Litteän hedelmän ohut kellertävä kuori irtoaa helposti. Kuoressa on joskus vihreitä läikkiä, mutta ne eivät kerro kypsyydestä. Suurin osa hedelmistä on siemenettömiä. Satsumat saapuvat kauppoihin jo alkusyksystä.

Joskus hedelmätiskeillä näkee myös tangeriineja, jotka ovat Amerikassa kehitettyjä lajikkeita. Mandariiniperheeseen kuuluvat myös välimerenmandariinit ja kuningasmandariinit. Eipä ihme, jos kuluttajan pää menee pikkusitruksista pyörälle.

Sana mandariini on tullut euroopan kieliin portugalin kautta intiasta, jossa sanksriitin mantrin tarkoittaa neuvonantajaa tai ministeriä. alun perin Mandariineiksi kutsuttiinkin Muinaisen kiinan Korkeita virkamiehiä – tosin kiinalaiset itse eivät nimitystä käyttäneet. 1800-luvulla eurooppaan saapunut pikkusitrus sai nimensä luultavasti kiinalaismandariinien oransseista asuista. virkamiesten perintö elää myös mandariinikiiinassa, joka on maailman puhutuin kieli.

Pikkusitrukset ovat oiva C-vitamiinin lähde. Jo Pari pientä hedelmää riittää täyttämään aikuisen päivittäisen C-vitamiinin tarpeen. Pikkusitrukset sisältävät myös muun muassa kaliumia, magnesiumia, fosforia sekä A-vitamiinia, folaattia ja kuitua mutta vain vähän energiaa. Kelpo välipaloja siis!