D-vitamiini on erityinen vitamiinien perheessä. Itse asiassa se ei edes ole vitamiini, vaan hormonin esiaste.

– Siksi se toimii toisin kuin muut vitamiinit ja saa aikaan muutoksia DNA:n toiminnassa, sanoo ravitsemustutkija ja apulaisprofessori Jyrki Virtanen Itä-Suomen yliopistosta.

D-vitamiinilla on yhteys yli tuhannen geenimme toimintaan. ­D-vitamiini toimii D-vitamiinireseptorien kautta, joita on useimmissa kudoksissa. Siksi sen arvellaan vaikuttavan hyvin laajasti elimistöömme.

Matalaan D-vitamiinitasoon liittyvät haitat tunnetaan hyvin. On tehty monia isoja väestötutkimuksia, joissa tutkittavia on seurattu kymmeniä vuosia. Hyvänä D-vitamiinitasona pidetään 75:tä nanomoolia litrassa, matalana alle 50:tä ja kriittisenä 30:tä nano­moolia litrassa.

– Näissä tutkimuksissa on havaittu, että matala elimistön D-vitamiinipitoisuus yhdistyy lähes kaikkien kroonisten sairauksien ja ennenaikaisen kuoleman riskiin. Se ei välttämättä tarkoita, että D-vitamiininpuutos aiheuttaa sairaudet, mutta yhteys on olemassa, Virtanen sanoo.

Tällaisia kroonisia sairauksia ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit, dia­betes ja syövät.

Koska D-vitamiinipuutoksen tiedetään olevan kovin haitallista terveydelle, ei ole ihme, että havainto on saanut tutkijat liikkeelle. Lukuisissa tutkimuksissa on pyritty selvittämään, olisiko suosituksia huomattavasti suurempi D-vitamiinilisä kenties ihmelääke, joka ehkäisi sairastumista. Vitamiinilisällä tarkoitetaan esimerkiksi purkista otettua tablettia.

Näissä tutkimuksissa on selvitetty suosituksia suurempien D-vitamiiniannosten vaikutuksia muun muassa verenkiertoelimistön sairauksiin, syöpään ja hermoston rappeumatauteihin. Valitettavasti havainnot eivät ole lainkaan niin selkeitä kuin tulokset D-vitamiininpuutoksen haitallisuudesta.

Vaikka tutkimuksista on tehty laajoja meta-analyyseja eli monen tutkimuksen yhteenvetoja, yhtenäisiä tuloksia ei ole saatu. Yksi syy voi olla se, että usein tutkimuksiin osallistuvat terveystietoiset ihmiset, joilla on jo valmiiksi hyvä D-vitamiinitaso. Kun vitamiinia on veressä riittävästi, lisästä ei ole ainakaan samanlaista hyötyä kuin silloin, jos vitamiinista on puutetta.

– On spekuloitu, että jos tutkimuksissa olisi ollut mukana ihmisiä, joiden D-vitamiinitaso olisi ollut matala, vaikutuksia olisi voinut tulla enemmän, sanoo erikoistutkija Susanna Raulio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Tällaisten tutkimusten tekeminen olisi kuitenkin epäeettistä. D-vitamiinipuutoksen tiedetään heikentävän terveyttä, joten kenenkään D-vitamiinitasoa ei voida tutkimuksen nimissä pitää tarkoituksella alhaisena.

Tuloksettomia tutkimukset eivät silti ole olleet. D-vitamiini vaikuttaa solujen erilaistumiseen ja jakautumiseen, joilla taas on tekemistä syövän kehittymisen kanssa. Tiedetäänkin, että matala D-vitamiinitaso on yhteydessä suurempaan syöpä­riskiin.

Kun tutkittiin, vaikuttaako D-vitamiinilisän käyttö syöpiin, saatiin huonoja ja hyviä uutisia.

– Tutkimuksissa ei havaittu, että ­D-vitamiinilisä olisi vähentänyt syöpien ilmaantuvuutta. Se pienensi kuitenkin hieman syöpäkuoleman riskiä, Raulio sanoo.

Myös masennuksen suhteen on saatu rohkaisevia tuloksia. Matalan D-vitamiinitason on väestötutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä suurempaan masennusriskiin.

– On pientä näyttöä, että D-vitamiinilisä voi lievittää masennusoireita. Tutkimuksia tarvitaan kuitenkin lisää.

Pitkään on myös tiedetty, että D-vitamiini on oleellinen luuston terveydelle. Jos D-vitamiinista on puutetta, kalsiumia vapautuu luustosta. Se taas haurastuttaa luustoa. Tutkimuksissa matala D-vitamiinitaso yhdistyy suurempaan luunmurtumien ja kaatumisten riskiin.

– Kokeellisissa tutkimuksissa on havaittu, että pelkkä D-vitamiinilisä ei vähennä luunmurtumien riskiä. Jos se yhdistetään kalsiumlisään, riski kuitenkin pienenee, Virtanen sanoo.

D-vitamiinilla on tärkeä tehtävä ihmisen puolustusjärjestelmässä, joka suojelee meitä taudinaiheuttajia vastaan.

– Immuunipuolustukseen osallistuvat solut tuottavat D-vitamiinin aktiivista hormonimuotoa. Se synnyttää yhdisteitä, jotka tuhoavat viruspartikkeleita ja houkuttelevat paikalle valkosoluja, jotka myös hävittävät viruksia, Virtanen kertoo.

Jos haluaa pitää flunssat loitolla, kannattaakin huolehtia, että veressä on kylliksi D-vitamiinia.

D-vitamiinista on puhuttu paljon myös koronapandemian aikana. Jo sen alussa huomattiin, että koronaan sairastuneilla oli matalammat veren D-vitamiinipitoisuudet kuin terveenä pysyneillä.

– Pientä näyttöä on myös siitä, että koronataudin pahan muodon riski on suurempi, jos veren D-vitamiinitaso on matala, Raulio sanoo.

Näistä havainnoista tehtiin johtopäätös, että matala D-vitamiinitaso lisää koronan riskiä. Myöhemmin selvisi, että tämä ei ollut koko totuus.

– Tutkimusten ongelma oli, että D-vitamiinitaso mitattiin koronaan sairastuneilta. Korona, kuten muutkin akuutit infektiot, kuitenkin laskee D-vitamiini­tasoa, Virtanen sanoo.

Voi olla, että syy matalaan D-vitamiinitasoon olikin koronainfektio itsessään.

Toisaalta tiedetään, että elimistön matalaan ­D­-vitamiinitasoon vaikuttavat samat tekijät, jotka lisäävät koronan riskiä, kuten lihavuus ja perussairaudet. Lihavuus laskee veren D-vitamiinipitoisuutta, sillä D-vitamiini sitoutuu rasvakudokseen, jolloin sitä on vähemmän veressä. Sairaudet sekoittavat elimistöä monin tavoin.

Saattaakin olla, että matala D-vitamiinitaso on merkki muista tekijöistä, jotka selittävät koronaan sairastumista.

– D-vitamiinin roolia koronainfektiossa ei voida selvittää muuten kuin antamalla ihmisille D-vitamiinia, Virtanen sanoo.

Näin on tehtykin. Tutkimuksissa sairaalaan joutuneille koronapotilaille on annettu D-vitamiinia ja katsottu, vaikuttaako se tehohoidon tarpeeseen ja kuolleisuuteen. D-vitamiinista on havaittu näissä tutkimuksissa joitakin hyötyjä.

– Mielenkiintoinen kysymys on se, voidaanko koronan ilmaantumista ehkäistä terveillä ihmisillä antamalla heille D-vitamiinia, Virtanen sanoo.

Briteissä tehtiin viime vuonna tällainen tutkimus. D-vitamiinista ei ollut sen perusteella iloa.

D-vitamiini on tärkeä niin monelle asialle elimistössä, että omista tasoista haluaisi pitää huolen. Se onnistuu, kun oleilee kesäisin auringossa, sillä D-vitamiinia muodostuu silloin iholla auringon UV-säteilyn vaikutuksesta.

Suomen pimeässä talvessa ulkoilu ei kuitenkaan riitä, vaan vitamiini on saatava ruoasta. Sen tärkeimmät lähteet ovat kala, vitaminoidut margariinit ja maitotuotteet ja niiden kasvipohjaiset vaihtoehdot.

Jos näitä ei saa tarpeeksi, D-vitamiinia kannattaa ottaa purkista. Myös ikääntyneille suositellaan D-vitamiinilisää, sillä iän myötä ihon kyky muodostaa D-vitamiinia heikkenee radikaalisti.

– 70-vuotiaan iho muodostaa D-vitamiinia enää noin 25 prosenttia siitä määrästä, jonka nuoren ihmisen iho muodostaa, Virtanen sanoo.

Entä olisiko syytä varmuuden vuoksi painella laboratorioon mittauttamaan omat D-vitamiinitasonsa? Se riippuu tilanteesta. Jos ei syö säännöllisesti D-vitamiinin lähteitä tai ota sitä purkista, taso voi olla hyvä käydä tarkistamassa talviaikaan. Toisaalta mittaamiselta on helppo välttyä, jos pitää huolen ravitsemuksestaan.

– Jos on perusterve ja syö monipuolisesti, en näkisi syytä mittauttaa D-vitamiinitasoa, Raulio sanoo.

Virtanen on asiasta samaa mieltä.

D-vitamiinitutkimus käy edelleen kuumana monella rintamalla. Tällä hetkellä tutkitaan muun muassa sitä, miten D-vitamiinilisä vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan. On huomattu, että D-vitamiinilisä voi ehkäistä esidiabeteksen muuttumista diabetekseksi. Myös D-vitamiinin yhteyttä MS-tautiin tutkitaan. Kolmas kiinnostava tutkimusaihe on ihmisten yksilöllisyys.

– On havaittu, että sama D-vitamiinimäärä vaikuttaa eri tavoin eri ihmisiin. Toiset tarvitsevat sitä paljon enemmän saadakseen samat vaikutukset. Tutkin itse tätä parhaillaan, Virtanen sanoo.

Periaatteessa olisi jo nyt mahdollista tehdä sokerirasitustestin tyyppinen testi, jossa katsottaisiin miten D-vitamiinilisän antaminen vaikuttaa geenien toimintaan ja elimistön fysiologisiin vasteisiin. Tämän perusteella voitaisiin sitten haarukoida kullekin sopiva D-vitamiiniannos.

– Tällä hetkellä se on kuitenkin liian kallista muussa kuin tutkimuskäytössä, mutta ehkä tulevaisuudessa siihen voidaan mennä muuallakin, jos analyysien hinnat merkittävästi halpenevat.