Terveys ja hyvinvointi
Seksi ja ikääntyminen: Mitä haluja yli 60-vuotiailla naisilla pitäisi olla? – Apu-klinikka vastaa
4.2.2021
 |
Apu

Kysymys:

Miksi vaihdevuodet ohittaneen naisen haluttomuus on yleinen puheenaihe? Mitä haluja yli 60-vuotiailla naisilla pitäisi olla? Ihminen ei lisäänny koko ikäänsä. Haluttomuus on fysiologista, kun lisääntymiskyky menee. Ei siinä mitkään puikot tai voiteet auta, kun paikat tulevat kosketusaroiksi. Papaseulonta loppui onneksi 60 vuotta täyttäessä. Sellaistakaan kipua ei enää vapaaehtoisesti kestäisi. On ongelma, jos samanikäisille miehille aletaan tuputtaa potenssilääkkeitä. Luonto on hoitanut niin, että aikansa kutakin.

Vastaus:

Kiitos haastavasta kysymyksestä! Tämä on yleinen asiakkaideni vastaanotolla puheeksi ottama aihe. Jotkut kysyvät neuvoa, ja toiset haluavat pohtia, voisiko olla hyväksyttävää olla haluamatta. Kaikki on yhtä oikein, kunhan se on ok asiakkaalle ja tämän kumppanille.

Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia, jotka kuuluvat kaikille. Jokaisella on vapaus valita, miten seksuaalisuuttaan toteuttaa ja kuuluuko siihen esimerkiksi seksin harrastaminen. Toisilla kuuluu, toisilla ei. Seksuaalisuus on kuitenkin meissä kaikissa – ilmennämme vain sitä eri tavoin.

"Tutkimusten mukaan niillä, joilla on ollut aiemmin hyvä ja tyydyttävä seksielämä, se jatkuu myös iän karttuessa. Seksielämä ei suinkaan automaattisesti tarkoita aina yhdyntöjä."

Suomessa on kulttuurisesti ollut tapana olla puhumatta intiimiasioista. Suuret ikäluokat eivät ole kovin kummoista seksuaalikasvatusta saaneet. Myös naisen asema on nyt monin tavoin erilainen kuin vaikkapa 50 vuotta sitten.

Nykyään jo varhaiskasvatuksen kuuluu huomioida nämä asiat, mikä tapahtuu tunne- ja turvataitojen opetuksen muodossa. Lapsille opetetaan, miten olla toiselle kiva kaveri toiselle, miten ilmaista omia tunteita ja miten toimia, jos joku koskettaa sopimattomasti ilman lupaa. Monesti mietin, että näitä samoja taitoja voisi opettaa meille aikuisillekin.

On todella ikävä kuulla, että papakokeen ottaminen on ollut noin kivuliasta. Kannustaisin kertomaan näytteenottajalle, jos tutkimus tekee kipeää. Joillakin naisilla saattaa olla taustalla jokin fyysinen sairaus, joka vaikuttaa tutkimuksen kivuliaisuuteen. Osalla on taustalla kaltoinkohtelua tai väkivaltaa. Tällainen kehollinen kokemus voi heijastua lantion alueen kipuna, joka voimistaa tutkimuksen kivuliaisuutta.

"Miehelle ei tulisi määrätä potenssilääkkeitä ottamatta huomioon puolison tilannetta. Naisen limakalvot tulisikin hoitaa ensin kuntoon."

Olen samaa mieltä, ettei miehelle tulisi määrätä potenssilääkkeitä ottamatta huomioon puolison tilannetta. Naisen limakalvot tulisikin hoitaa ensin kuntoon. Ihmisellä seksuaalisuus ja sen toteuttaminen seksissä eivät kuitenkaan liity pelkästään lisääntymiseen. Seksuaalisuuden toteuttamiselle ei ole yläikärajaa. Jos halua haluta löytyy, on monesti keinoja avittaa asioita.

Kumppanille kannattaa kertoa, millaista läheisyyttä kaipaa. Kun kertoo tunteistaan ja tarpeistaan, saa todennäköisemmin sellaista läheisyyttä, mitä kaipaa. Se voi olla kädestä pitämistä, toisen kainaloon ottamista tai lähekkäin olemista. Läheisyyttä voi olla halaus ja hyvän huomenen toivotus, tekstiviesti päivän aikana tai huolenpito toisesta alamäen aikana.

Tutkimusten mukaan niillä, joilla on ollut aiemmin hyvä ja tyydyttävä seksielämä, se jatkuu myös iän karttuessa. Seksielämä ei suinkaan automaattisesti tarkoita aina yhdyntöjä.

Jokainen saa haluta tai olla haluamatta. Ongelmia voi syntyä, jos ihmissuhteessa on suurta eriparisuutta halujen suhteen tai esiintyy haluttomuutta, vaikka itse haluaisi haluta.

Tällaisessa tilanteessa voi hakeutua joko yksin tai erikseen seksuaalineuvojan vastaanotolle. Joissakin kunnissa palvelua on tarjolla terveyskeskuksessa, toisissa erikoissairaanhoidon puolella. Koronan myötä myös netin etäpalvelut ovat lisääntyneet.

Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat:

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Jatta Rautkorpi, naistentaudit
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse ”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet.

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.