Nivelrikko on lähtökohtaisesti nivelruston sairaus, mutta kohdistuu lopulta kaikkiin nivelen rakenteisiin rustonalainen luu mukaan lukien. Osteoporoosi on luuston sairaus. 

Nivelrikko alkaa yleensä vaivata vanhetessa yli 50-vuotiaana. Se hakeutuu sormien kärkijäseniin ja peukalon tyviniveliin ja mieluusti sinne, missä maan vetovoiman paine korostuu: polvet, lonkat, ukkovarpaan tyvinivelet sekä kaula-, rinta- ja lannerangan alaosat. Se tunnistetaan oireiden, kliinisen tutkimisen ja kuvantamisen keinoin. Nivelrikossakin hoidetaan aina potilasta – ei röntgenkuvia: tukirangan kulumalöydökset eivät korreloi potilaan oireisiin. Tekonivelleikkaukseen kannattaa ryhtyä vasta sitten, jos potilaan toimintakyky pitkäaikaisesti vaarantuu. Toiminnallinen ihminen saattaa pärjätä varsin pitkään kuvien perusteella hurjannäköisillä nivelillä. 

Psoriaasin diagnoosivaiheessa 2, 4 prosentilla on nivelpsoriaasi, minkä riski lisääntyy psoriaasin keston myötä: 5–7 prosenttia psoriaatikoista sairastaa sitä. Vaikeassa psoriaasissa niveltulehduksen riski on 40–50 prosenttia. Toisinaan nivelpsoriaasi ilmaantuu ilman iho-oireita. 

Perintötekijät vaikuttavat sairastumisalttiuteen. Jos ihopsoriaasia sairastavalle ilmaantuu niveltulehdusoireita ja sopivia löydöksiä, tulee tautia epäillä. Tyypillisiä oireita ovat nivelkivut, jänteiden kiinnityskohtien arkuus ja useimmiten epäsymmetrinen harvojen nivelten tulehdus, joskin se voi muistuttaa nivelreumaa moniniveltulehduksineen ja selkärankareumaakin. Veren reumatekijät ovat yleensä negatiiviset ja kudostuhoa mittaavat La ja Crp voivat kohota tai olla kohoamatta kuten reumassakin. Diagnoosi perustuu siten perusteltuun epäilyyn ja kliiniseen tutkimukseen. 

Nivelrikko tulee osata tutkia ja hoitaa perusterveydenhuollossa. Joskus Erkkikään sen paremmin terveyskeskuksessa kuin erikoissairaanhoidossa ei kykene ilman seurantaa tekemään erotusdiagnoosia erosiivisen sorminivelkuluman ja nivelreuman välille. Joskus tarvitaan koehoitoa. Epäselvissä tapauksissa konsultoidaan erikoislääkäriä, mihin ei suinkaan aina tarvita potilaan lähettämistä, sillä digiaikana tieto kulkee muutenkin. Nivelreuman ja -psoriaasin epäilyn tapauksissa perustutkimukset tehdään terveyskeskuksessa, minkä jälkeen annetaan reumalääkärin tehdä diagnoosi. Aiemmin aloitin itse reumapotilaiden hoidon. Uusia potilaita tulee kuitenkin sen verran harvoin, että diagnostiikka, hoidon aloitus ja perusteellinen neuvonta alkavat luontevimmin reumapolilla. ●