Kyllä voi – tai on vähän harhaanjohtavaa puhua polarisaatioakselilla virus–bakteeri. Monet hengitystietulehdukset alkavat tyypillisin virustaudin oirein. Nielu saattaa ensin olla kovin kipeä, mutta seuraavana päivänä nenä vuotaa kuin kraana. Oireita voi puskea monelta suunnalta: kärsä vuotaa, nielu on arka, ääni painuksissa ja yskittää. Oirekuvaan liittyy usein jäsensärkyä ja eriasteista lämmönnousua.

Virus on akuuteissa hengitystietulehduksissa paljon yleisempi aiheuttaja kuin me lääkäritkään keskimäärin ajattelemme. Kun virustestit ovat yleistyneet erikoissairaanhoidon päivystyspisteissä etenkin lapsipotilailla, asiantila on selkiintynyt. Sellaisetkin keuhkokuumeet, jotka kerta katsomalla näyttävät kuvineen päivineen niin tyypillisiltä bakteeritaudeilta kuin olla voi, paljastuvat usein virusperäisiksi. Talvella flunssa-aikaan dominoivat influenssat, RS- ja adenoviruksetkin.

Toisaalta perusterve ihminen voi saada bakteerikeuhkokuumeen tai joskus muunkin tulehduksen, mihin hän saattaa jopa menehtyä. Tämän vuoksi lääkärin pitää päivystäessään olla tarkkana. Sellaista lääkäriä ei olekaan, joka kykenee aukottomasti tekemään aina oikean päätöksen. Voi luottaa vain kokemukseen ja suunnata aistinsa potilaan yleistilaan ja sen muutoksiin.

Jos hengitystaajuus hipoo alahengitystietulehduspotilaalla neljääkymmentä, on hätä käsissä tai jos potilaan yleistila romahtaa nopeasti, hänen verenpaineensa laskee, hän ripuloi, tajunnan taso sukeltaa, hänelle pukkaa ihottumaa, niska jäykistyy, raajat kylmenevät ja niin edelleen. Tällöin ratkaisee nopea reagointi eikä tuijottaminen mahdollisesti olemattomaan lämpöön ja/tai tulehdusarvoon. Virus- ja bakteeritauteja ei aina pysty suin päin erottamaan toisistaan. Kyse on oireiden vaikeusasteesta.

Mainitsemani ankarat bakteeritaudit ovat toki harvinaisia, mutta kyllä niitä itsellenikin tulee vastaan vuosittain. Sinulla on pitkittynyt hengitystieinfektio, minkä taustalla sopii hyvin olemaan poskiontelotulehdus. Se selviää kaikukuvauksella, röntgentutkimuksella tai luotettavimmin punktiolla. Jos näin osoitetaan, onteloihin on kertynyt eritettä, missä bakteereita usein tavataan. Näiltä osin voidaan puhua bakteeritaudista, mutta ei aina. Jos eritettä ei löydetä, on kyseessä pitkittynyt virusinfektio. Aina tilanne ei ole ollut näin suoraviivainen, vaan taustalla saattoi epidemia-aikana olla vaikka tuberkuloosi. Tietenkin myös allergia ja astma voivat sopivassa tilanteessa oireilla kuvaamallasi tavalla.