Kysymys:
Kolmisen vuotta sitten aloin muistuttaa punaista rupisammakkoa. Jalat olivat polviin asti punaisten näppyjen peitossa, samoin kädet kyynärtaipeisiin asti. Jalkapohjissa ja kämmenissä näpyt olivat kovia, ja niissä oli valkoinen kova keskusta. Kävellessä tuntui kuin olisi kävellyt nuppineulojen päällä. Suu oli arka, huulissa ja suun limakalvoilla oli kuin valkoista hämähäkinseittiä. Päänahka oli hilseilevä ja karstainen.
Lähipiiri pakotti minut lääkäriin, edellisestä olikin ehtinyt vierähtää jo yli 20 vuotta. Lääkärityttönen tutkaili minua ja tarkisti tietokoneeltaan, että punajäkälähän se minussa kasvaa ja totesi sen voivan uudistuakin. Lääkkeeksi sain Prednisolon kuurina ja Aerius-antihistamiinia. Verikokeet olivat normaalin rajoissa. Näpyt katosivat tullakseen reilun vuoden päästä uudelleen. Edellisestä kerrasta viisastuneena hakeuduin ajoissa lääkäriin. Siellä todettiin, että tästä selvitään voimakkaalla kortisonivoiteella ja Zyrtecillä kolmesti päivässä. Parin viikon kuluttua jouduin soittamaan, etten saa kortisonivoidetta pysymään suun limakalvoilla. Sain kortisonikuurin. Nyt näppylät eivät hävinneetkään, vaan osa lähti ja sitten taas tuli. Tilanne kroonistui. Onko tautiini muuta hoitoa kuin antihistamiini ja kortisonikuurit, jotka tuntuvat kohottavan niin verensokeria kuin -painettakin? Voiko elämäntavoilla vaikuttaa?
Vastaus:
Punajäkälä, lichen ruber planus, viittaa syiltään tuntemattomaan ihotautiin, jonka tunnusmerkkejä ovat sinipunertavat, laakeat, kiiltäväpintaiset, monikulmaiset, yleensä vaaleaa hentojuovaista verkkoa sisältävät papulat. Joskus osassa papuloista on rakkulamuodostusta. Suun limakalvolla vaalea verkkokuvio on tyypillinen.
Tunnetaan niin sanottu Köbnerin ilmiö eli punajäkäläpotilaan ihonaarmuihin tulee kylvönä punajäkäläpapulaa. Tyyppipaikkoja ovat rannepoimut, kyynärvarsien koukistajapuoli, nilkkaseutu ja ristiselkä. Tauti leviää usein yksittäisinä papuloina vartalolle. Joskus punajäkälä voi levitä laajaksi koko kehon käsittäväksi punanahaksi, kuten edesmenneelle apelleni kerran kävi. Yleensä taudinkuva riittää diagnoosiin, kunhan sitä tulee ajatelleeksi. Varmennus saadaan tarvittaessa koepalasta.
Ilman näköhavaintoa on mahdotonta arvioida ihottumasi todellista laatua. Punajäkälää, joka ei siis ole mikään jäkälä, esiintyy ainakin kymmentä lajia, joten periaatteessa taudinkuvasi voi siihen sopia. Suun limakalvon punajäkälä on vaikeahoitoinen. Vaikeissa tapauksissa ihotautilääkäri voi käyttää immunomoluraattoreita tai PUVA-hoitoa. Tauti uusiutuu jossakin muodossa ainakin joka toisella potilaalla. Näin kertovat alan parhaat asiantuntijat.
Hiuspohjan karstoittuminen ei kuitenkaan käsittääkseni ole punajäkälälle tyypillistä, vaikka se voikin esiintyä karvatupissa, osittaista kaljuuntumista aiheuttaen.
Ihotautilääkäri voi varmentaa diagnoosin ja ottaa tarvittaessa koepalan. Kuvaamasi oireisto voi sopia muuhunkin ihotautiin. Hoidon vaihtoehtona on odottaa spontaania paranemista, jolle ei ole aikataulua.
Vahvalla kortisonilla punajäkälä sammuu usein parissa viikossa. Kortisoni on varsinainen ihmelääke, sillä sitä käytetään erittäin monissa sairauksissa. Osassa tapauksista kortisoni ei paranna itse tautia, vaan pitää oireet poissa siihen saakka, kunnes tauti paranee luonnollisen kulkunsa mukaisesti (esim. polymyalgia, reaktiivinen artriitti, kilpirauhastulehdus). Niinpä kortisonikuuri vie monen ihotaudinkin oireet pois. Antihistamiineja käytetään sellaisissa tilanteissa, joissa vapautuu histamiinia (allergiat). Tavalliseen kutinaan ne eivät tehoa, ellei lääke ole väsyttävä. Näin muodoin antihistamiineista ei ole hyötyä punajäkälässäkään.
Kysy ja asiantuntijamme vastaavat
Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.
