Terveys ja hyvinvointi
Kysy Kiminkiseltä: munuaisarvot
18.11.2016
 |
Apu

Kysymys:

Olen 94-vuotias, melko terve yksin asuva nainen. Muutama vuosi sitten laboratoriokokeissa todettiin, että munuaisarvoni on hieman koholla. Sen jälkeen olen käynyt puolen vuoden välein munuaiskokeessa. Välillä arvo oli 112, mutta nyt se on 92, mikä lienee melko siedettävä tämän ikäiselle. Lääkäri kuitenkin määräsi edelleen kokeisiin puolen vuoden välein.

Haluaisin tietää, voiko tähän arvoon jotenkin itse vaikuttaa. Lääkärin mukaan arvon nousu johtuu vain iästä. Syön mielestäni aivan normaalia terveellistä ruokaa, siis paljon kasviksia ja kalaa, vähemmän lihaa, jogurttia käytän aika paljon ja myös juustoa, leipää aika vähän. Juomani on enimmäkseen vettä, jonkin verran maitoa ja mustaviinimarjamehua, alkoholia en käytä juuri nimeksikään. Olisiko ravintoni sittenkin liian valkuaispitoista? Kuinka paljon juominen vaikuttaa munuaisiin?

Vastaus:

Olet munuaisinesi mitä suurimmassa määrin normaali. Tähänastinen lääketieteellinen käytäntömme ei ole ottanut riittävästi huomioon sitä, että koneistomme vanhenee. Tämä merkitsee tietenkin myös sitä, että aineenvaihduntamme, suorituskykymme ja kaikenmoinen elintemme toiminta hiipuu hiljalleen luonnollisella tavalla. On luonnollista, että myös maksa ja munuaiset siinä kuin potenssimmekaan eivät korsku vanhana enää kuin maata kuopiva ori. Tämä ei kuitenkaan edusta mitään sairautta vaan normaalia ikääntymistä. Munuaisarvotkaan eivät voi olla samat kuin nuorena, mikä on otettava huomioon tapauskohtaisesti myös lääkkeiden annostuksessa ja yhteiskäytössä.

Kreatiniinia (Krea) käytetään juuri kertomallasi tavalla munuaisten toiminnan kuvaajana. Viitearvoiksi on paalutettu miehillä 60–100 mikromoolia litrassa, naisilla 50–90. Munuaisten toimintaa voidaan arvioida mittaamalla verestä aineita, jotka erittyvät niiden kautta. Jos erittyminen on munuaistaudin vuoksi häiriintynyt, kyseisen aineen määrä veressä lisääntyy. Kreatiniini liittyy lihasten energia-aineenvaihduntaan. Lihaksissa on kreatiinia ja kreatiinifosfaattia. Kreatiinista muodostuu kreatiniinia, joka siirtyy lihaksista vereen ja sieltä munuaisiin. Niiden keräsissä se suodattuu munuaisputkiin ja virtsaan. Kreatiniinia muodostuu suunnilleen sama määrä eri päivinä. Muodostuvan kreatiniinin määrä riippuu yksilön lihasmassasta. Sen vuoksi sitä syntyy miehillä enemmän kuin naisilla. Lihaksikkailla miehillä kreatiniinin lukema voi helposti huidella yli viitearvojen, vaikka heidän munuaisensa ovat täysin terveet. Vastaavasti 40-kiloisella mummolla kreatiniiniarvo 50 merkitsee yleensä jo keskivaikeaa munuaisten vajaatoimintaa. Alaraajahalvauspotilailla elimistön kokonaislihasmassan pienuus näkyy matalana krea-arvona. Kreatiniini on siis melko huono munuaisten toimintakoe. Toisen munuaisen puuttuminenkaan ei siihen vielä merkittävästi vaikuta.

GFR-arvo, jossa otetaan huomioon potilaan sukupuoli, paino ja ikä, antaa huomattavasti luotettavamman kuvan. Sen määrittämiseksi on kehitetty valmiita laskureita. Vielä tarkempi käsitys saadaan, kun mitataan suoraan kreatiniinin poistuma, jossa kreatiniini mitataan yhtä aikaa seerumista ja virtsasta. Virtsanäytteeksi tarvitaan vuorokausikeräys. Tätä koejärjestelyä käytetään harvemmin ainakaan perusterveydenhuollossa.

Ravintosi on ihanteellista! Sinun tulee käyttää myös sopivasti valkuaista niin, että lihasmassasi säilyy mahdollisimman suurena. Liikkuminen on toinen kultainen standardi. Jos juo liian vähän, uhkaa nestevajaus, joka voi näkyä kohonneena kreatiniinina. Kuivuminen on vaarallista etenkin iäkkäämmillä. Janon tunteeseen ei voi vanhempi henkilö aina luottaa, sillä se ei toimi enää niin hyvin kuin nuorella. Vähintään kaksi litraa janojuomaa päivässä on terveelle ikäisellesi hyvä määrä – ja helteellä reilusti lisää. Vesi on ihan hyvä lähtökohta ja ruokajuomana rasvaton maito.

Pahemmassa sydämen tai munuaisten vajaatoiminnassa nestemääriä rajoitetaan kohtuullisesti, mutta ei Sinulla. Perusteeton nesteenpoistolääkkeiden käyttö ei ole ihmisen eikä munuaisten ystävä. Varoa pitää myös tulehduskipulääkkeitä. Muutamien muidenkin lääkkeiden käytön yhteydessä on munuaisten toimintaa hyvä tarkkailla. Tapauksessasi on ihan oikein tehdä muutama laboratoriotutkimus puolen vuoden tai vuoden välein. Pitää vahtia myös sitä, ettei anemia yllätä.

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.