Koholla oleva verenpaine on keskeisin länsimainen sydän- ja verisuonisairauksien vaara. Kun paine valtimoissa lisääntyy, se rasittaa luonnollisesti sydäntä, joka yrittää kuin tuskassa pumpata verta kohoavaa vastusta päin. Valtimonkovettumataudin ja aivoverenvuodon ilmaantuminen lisääntyy ja ennen pitkää verisuoniperäisen muistisairauden riski.

Ei ole se ja sama, miten paine mitataan ja todettu vaara eliminoidaan. Verenpaine mitataan kotona aamulla klo 6–9 ennen mahdollisten lääkkeiden nauttimista ja illalla klo 18–21 kahdesti 1–2 minuutin välein 4–7 päivän ajan. Aamumittausten, iltamittausten sekä aamu- ja iltamittausten keskiarvot lasketaan. Tavoitteena pidetään keskiarvoa alle 135/85 mmHg. Oikeammin todellisten paineiden tulee olla mieluusti reilusti alempia, mutta jos annettuun rajaan ei ylletä, tarvitaan jo lääkehoitoa. Tietyissä sairauksissa, kuten munuaisten vajaatoiminnassa, valtimonkovettumataudissa ja sokeritaudissa lääkitys on aiheellinen jo alemmilla lukemilla.

Verenpaine voidaan mitata oikeasta tai vasemmasta olkavarresta, vaikka oikeasta mitattu verenpaine on keskimäärin hivenen korkeampi. Jos oikealta ja vasemmalta mitatut paineet eroavat toisistaan merkittävästi (yli 10 mmHg), seurantamittauksissa käytetään sitä kättä, josta mitattu paine on korkeampi (Käypä hoito). On viitteitä siitä, että reilumpi paine-ero olkavarsien välillä saattaa olla merkki yleisemmästä valtimonkovettumataudista.

Verenpaine-eron toteaminen on ongelmallista, sillä sinä aikana, kun vaihtaa mittarin toiseen käteen, ehtii paine useimmiten hivenen laskea. Koska olet todennut paineen alhaisemmaksi vasemmalla puolella, herää kysymys, oletko vasenkätinen. Silloin oletettavasti mittaat paineen ei-dominantista kädestä oikealta ensin, jolloin paine vasemmalla on ehtinyt laskea ehtiessäsi sinne.

Toisaalta ihmetyttää ilmoittamasi paine-ero. Onko todellakin niin, että toistuvasti vasemmalla ylempi paine on 25 mmHg alhaisempi? Jos ero on oikeasti näin huomattava, silloin pitäisi etsiä virtausestettä solisvaltimoiden tasolta. Näitä voi joskus olla ankarassa valtimonkovettumataudissa. Muita harvinaisia syitä ovat suurten suonten tulehdukset, valtimon seinämän poikkeavuudet, alueen kasvaimet, valtimon repeämä, synnynnäinen anomalia ja kirurgian tai sädehoidon jälkitila.

Koska tunnet itsesi terveeksi ja oireettomaksi, se puhuu sitä vastaan, että jotakin olisi pahasti vialla. Mikäli ero osoittautuu luotettavasti mitaten toistuvasti näin suureksi, asia on mahdollista tutkia sydämestä lähtevien valtimoiden tietokone- tai magneettitutkimuksella.