Saan sen vaikutelman, että aamuyöhikoilusi on jatkunut jo pitkään, joten vakavammat asiat kuten pahanlaatuiset kasvaimet niihin joskus liittyvine sivuoireineen (paraneoplastinen ilmiö) ovat tällä tiedolla käytännössä poissuljetut. Hikoilun taustalla on autonomisen hermoston sympaattisen osan aktivoituminen eri syistä. Sinänsä yöhikoilu on hyvin yleinen vaiva, eikä siihen läheskään aina löydetä erityistä syytä. 

Olet kiinnittänyt huomiota unihygieenisiin muuttujiin (makuuhuoneen lämpötila ja ilmanlaatu, sopivan paksuinen täkki, siihen, ettet nuku sairaalan muovilla suojatun patjan päällä ja siihen, että olet valinnut hetekaa laadukkaamman sängyn ja vartalollesi sopivan patjan sekä tyynyn). Näistä ei kannata ihmisen pihistää, sillä joka uneltaan varastaa, se itselleen kuoppaa kaivaa. Uneen liittyy nykyään erittäin yleinen uniapnea, jonka oireita ovat yöhikoilun lisäksi kuorsaus, hengityskatkokset ja päiväväsymys.

Tietäisit, jos sairastaisit sellaista sokeritautia, jonka lääkitys (käytännössä insuliini) aiheuttaisi yöllistä verensokerin liikalaskua (hypoglykemia) hikoiluineen. Pitkällinen sokeritauti sinänsä voi aiheuttaa autonomisen hermoston vaurioita ja hikoilua sitä kautta.

Olet käyttänyt pitkään tyroksiinia kilpirauhasen vajaatoimintaan. Koska annosta on puolella karsittu näinkin pitkän ajan jälkeen, herää perusteltu kysymys siitä, onko kilpirauhasen vajaatoimintasi kirkossa kuulutettu – eli onko diagnoosi tehty varmasti oikein perustein. Jos arvot ovat kohdallaan annosta puolittamalla, lienee syytä keskustella lääkärin kanssa siitä, pitäisikö kokeilla koko lääkkeestä luopumista. Tätä et voi mennä itse tekemään, sillä minulla ei ole sairauskertomustasi enkä täten tiedä laboratorioarvojasi. Sen lisäksi minulla on kutina, että tuo asia on kohdallasi kunnossa. Kutina ei tietenkään ole tiedon väärti.

Kilpirauhasen vajaatoiminta on valtaosiltaan autoimmuunipohjalta syntynyt tauti, jossa useimmiten esiintyy veressä vasta-aineita. Jos niitä on rutkasti, se tukee vajaatoiminnan diagnoosia tai vähintäänkin sitä, että sellainen saattaa olla kehittymässä. Muut tarvittavat kokeet ovat T4v ja TSH. Pitää muistaa, että joillakin potilailla esiintyy vasta-aineita näiden määritysmenetelmiä kohtaan, joten etenkin ristiriitaisten tulosten yhteydessä kannattaa määrittää sellaiset testit, joissa tämä virhelähde on eliminoitu (DT4v ja PegTSH). 

Useisiin lääkkeisiin liittyy haittana liikahikoilua. Statiinit eivät kuulu kokemukseni perusteella siinä listassa kärkipäähän, mutta mikäpä estää kokeilemasta Simvastatiinista vaikka kuukauden taukoa. 

Estrogeenierityksen loppumisen järkytyksestä autonominen hermosto vinkuu kuumine aaltoineen ja muine oireineen. Kyllä estrogeenin vähyys voi hikoiluttaa. Käyttämäsi Estradotin annos on melko pieni, joten sen tuplaamistakin voi tilapäisesti kokeilla. Ihon kautta annostelussa maksa ohitetaan, jolloin myös vaikutus verenhyytymistekijöihin vältetään, eikä suurentunutta laskimotukosriskiä ole. Rintasyövän riski näyttää liittyvän erityisesti keltarauhashormoniin, eikä pelkkä estrogeeni ole suurentanut riskiä kaikissa tutkimuksissa. Hormonikorvaushoitosi on siis mahdollisimman turvallinen, kiitos kohdun poiston tarpeettomaksi tekevän keltarauhashormonin sekä laastarin.

Liikahikoilu voi liittyä myös lihavuuteen, runsaaseen alkoholin käyttöön, refluksiin (vatsahapon valumiseen yöllä ruokatorveen) tai jopa sydämen vajaatoimintaan ja sepelvaltimotautiin, joiden yhteydessä ilmenee useimmiten toki muitakin oireita.