Mistä arvasit, että juuri kihdistä halusin puhua? Vaiva on yleistynyt siinä määrin, että mielenkiintoisia tapauksia tunkee sisään ovista ja ikkunoista – sellaisia, joissa tauti on poikkeuksellisen ankara ja pyrkii jo isompiinkin niveliin. Lisäksi törmää joskus todella muhkeisiin pehmytkudosten uraattikertymiin (toofi).

Kihtikohtaus on ohimenevä kivulias niveltulehdus, joka aiheutuu uraatin eli virtsahapon kiteytymisestä nivelen sisällä (Heikki Julkunen). Puhtaasti laskettua virtsaa voi siten tavata myös nivelistä ja sisäelimistä.

Kihti ei ole nivelkipuisellakaan sama kuin koholla oleva veren virtsahappopitoisuus. Toki silloin, kun uraattiarvo kohoaa veressä, kiteytymisen todennäköisyys lisääntyy. Veren uraatin ns. normaalialueen yläraja on miehillä 480 mikromoolia litrassa ja naisilla 350. Näin ollen miehet sairastuvat naisia useammin. Virtsahappo kiteytyy herkemmin viileässä, mikä selittää kohtauksen mielipaikat ukkovarpaan tyvessä ja jalkaterässä. Kihtikohtaukset ovat harvinaisia alle arvon 360, johon pyritään, kun uusiutuvaa kihtiä hoidetaan lääkkein tai ilman.

Kihdin perusdiagnoosi tehdään aistinvaraisin havainnoin. Esitiedot ratkaisevat paljon: muu niveltulehdus ei ala muutaman tunnin sisällä yhtä ankarasti ja usein keskellä yötä niin, ettei pottuvarvas kestä peitonkaan painoa. Kun mies kinkkaa vastaanotolle Reino-tossu jalassa, ollaan diagnoosin äärellä etenkin, jos jalkaterä tai ukkovarvas sojottaa punaisena. Tässä tapauksessa ei tarvita lisäanalyyseja. Kammetaan toiminnan kohde tutkimuspöydälle ja täräytetään kortisonipistos jo muutenkin aran nivelen suuntaisesti.

Uraattipitoisuus on kohtauksen hetkellä usein matala, mikä hämää kokematonta lääkäriä. Niinpä sitä ei ole syytä tässä tilanteessa tutkia. Jos diagnostiikka edellyttää määritystä, se pitää tehdä oireettomassa vaiheessa. Varman diagnoosin saa, jos onnistuu imemään nivelestä näytteen, ja laboratorio löytää siitä uraattikiteitä.

Sudenkuopan muodostaa kortisoni, joka tehdään pitkävaikutteiseksi kiteyttämällä. Jos niveleen on tuikattu äskettäin kortisonia, laboratorio joutuu painimaan erottaakseen uraattikiteet kortisonista. Valekihdissä nivelestä tavoitetaan kalsiumpyrofosfaattikiteitä, joita kertyy joskus yli 60-vuotiailla nivelrustoon, josta ne voivat vapautua niveleen tulehduttamaan sen. Hätä tässäkään ei ole kummoinen: kyseessä on erityisesti polvi, ja kortisonipistoksella tuokin tulehdus tokenee.

Suosin akuutissa kihdissä pistettävää kortisonia, koska se tehoaa paremmin ja nopeammin kuin suun kautta otettu. Joskus ankarassa taudissa pistoksen voi joutua uusimaan. Viime aikoina olen tavannut kihtiä yhä useammin nilkoista ja polvista, joskus ranteistakin.

Uraatti on elimistön puriiniemästen aineenvaihduntatuote. Sen kohoaminen aiheutuu virtsahapon tuotannon lisäyksestä (metabolin oireyhtymä, alkoholi, puriinipitoinen sapuska) tai sen erityksen vähenemisestä (munuaisten vajaatoiminta, nesteenpoistolääke). Kihdin jatkohoidossa paneudutaan näihin. Oireettoman ajan uraatti pyritään painamaan alle 360. Se on tärkeää kihdin estämiseksi ja siksi, että koholla oleva uraatti muodostaa sydän- ja verisuonisairauksien riskin. Joskus tarvitaan lääkehoitoa, joka aloitetaan mieluiten vasta tilanteen rauhoituttua, koska se voi provosoida kohtauksia.

Sauna on siunaus suomalaiselle: siellä moni asia helpottaa. Akuuttia jo valmiiksi hehkuvaa niveltulehdusta ei kuitenkaan tule lisää kuumassa hautoa – mieluummin siihen kylmää tarjoaisi, joskin parasta on antaa sen parantua ihan rauhassa (jalka vaaka-asennossa, jos jalkaterästä on kyse). Oireettoman ei kannata saunaa karttaa – kylmässä virtsahappo kiteytyy.