PISA-tutkimusohjelma selvittää kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden osaamista.
Tutkimus toteutettiin nyt seitsemännen kerran, ja tähän vuoden 2018 tutkimukseen osallistui yhteensä 79 maata ja aluetta.
Suomessa lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden arviointitulokset saatiin kaikkiaan 5 649 oppilaalta.
Vuoden 2015 PISA-arviointiin verrattuna Suomen lukutaitopistemäärän keskiarvo oli laskenut 6 pistettä.
Erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt silti hyvänä, mutta toisaalta heikkojen lukijoiden määrä on kasvussa.
Tytöt lukutaidossa poikia edellä
Maassamme on siten yhä enemmän nuoria, joiden lukutaito ei riitä opiskeluun ja yhteiskunnassa toimimiseen. Oppilaiden väliset lukutaitoerot olivat vuonna 2018 suuremmat kuin kertaakaan Suomen PISA-tutkimusten historiassa.
Merkille pantavaa on myös se, että vanhempien koulutus, ammatti ja kodin varallisuus olivat kaikiissa maissa yhteydessä oppilaiden lukutaitoon.
Myönteistä oli se, että Suomi oli tutkituista maista ainoa, jossa sekä lukutaito että tyytyväisyys elämään olivat korkealla tasolla.
– Suomessa tytöt ovat edelleen lukutaidossa reilusti poikia edellä, vaikka yhä useampi oppilas suhtautui kielteisesti lukemiseen. Pojissa heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut vuoden 2009 jälkeen. Perästi 63 prosenttia suomalaispojista antoi myöntävän vastauksen väittämään "luen vain, jos on pakko", kuultiin Valtioneuvostossa järjestetetyssä tiedotustilaisuudessa.
Opetusministeri Li Andersson (vas) oli silti tyytyväinen siitä, että suomalaisnuorten osaamistaso on PISA-tutkimuksen mukaan edelleen maailman terävintä kärkeä. Tulosten lasku näyttää tasaantuneen.
–Suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivi on koulu, joka takaa kaikille taustaan katsomatta yhdenvertaisen mahdollisuuden oppia tarvitsemansa taidot. Nopeasti muuttuvassa maailmassa Suomen vahvin kilpailuvaltti on korkea osaamistaso ja koulu, joka antaa kaikille mahdollisuuden oppia elämässä tarvittavat taidot, Andersson toteaa.
Viron johtaa Suomea lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä
Jotain merkittävää on viime vuosina tapahtunut Viron koulutusjärjestelmässä aivan kuten sikäläisen yhteiskunnan teknologisessa ja digitaalisessa osaamisessa.
Kun luonnontieteiden osaaminen on Suomessa laskenut, niin Viro ja Japani ovat meitä edellä. Sama pätee matematiikan osaamisessa.
Matematiikassa Suomea tilastollisesti merkitsevästi paremmin menestyneet Euroopan maat olivat juuri Viro, Alankomaat, Puola ja Sveitsi.
Li Andersson kertoo, että opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää ensi vuonna Oikeus oppia -nimisen perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämishankkeen. Ohjelmaan varataan 180 miljoonaa euroa vuosille 2020-2022.
–Suomi on koulutuksen huippumaa, mutta jotta me olemme sitä myös tulevaisuudessa, meidän on tehtävä jatkuvasti töitä koulutusjärjestelmämme laadun ja tasa-arvon eteen. Suomi menestyy myös jatkossa, kun onnistumme varmistamaan, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus oppia elämässä ja työssä tarvitsemansa taidot. Hyvinvoivassa Suomessa oikeus oppia kuuluu kaikille.
PISA 2018
Arvioinnin parhaat 15-vuotiaiden lukutaidossa ja pistekeskiarvo:
- Kiinan PSJZ-alue (Peking, Shanghai, Jiangsu ja Zhejiang) 555
- Singapore 549
- Macao / Kiina 525
- Hongkong / Kiina 524
- Viro 523
- Suomi 520
- Kanada 520
- Irlanti 518
- Korea 514
Tutkimuksen Suomessa toteuttivat yhdessä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviontikeskus.