Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsiaan kaltoinkohtelevista vanhemmista 80% on kokenut väkivaltaa omassa lapsuudessaan, kertoo Ensi- ja turvakotien liitto.
Lapsuudessa koetut traumat voivat näkyä aikuisuudessa monin tavoin, esimerkiksi fyysisinä oireina, arjen hallinnan vaikeuksina, masennuksena tai päihteiden liikakäyttönä.
Traumat saattavat heijastua vanhemmuuteen ja saavat toimimaan tavalla, joka ei ole hyväksi vauvalle.
Usein kaltoinkohtelussa on kyse jaksamattomuudesta, tiedon puutteesta, ymmärtämättömyydestä, avuttomuudesta, kyvyttömyydestä tai huolimattomuudesta.
Joskus vanhemmat vahingoittavat lasta tahallaan.
Ylisukupolvisen ketjun voi katkaista, jos perheet saavat apua ajoissa.
– Jokainen äiti tai isä haluaa olla hellä ja rakastava vanhempi omalle vauvalle. Mutta erityisesti silloin, kun omassa lapsuudessa on jäänyt vaille hoivaa, voi joutua tekemään paljon työtä, että se onnistuu, kertoo Tanja Henttonen, vauvatyön asiantuntija Ensi- ja turvakotien liitosta.
Menneisyyden haavat on mahdollista jättää taakseen silloin, kun ne tunnistaa ja niihin saa apua.
Ilta ja yö vaikeinta aikaa traumatisoituneille vanhemmille
Jo odotusaikana koettu äidin voimakas stressi vaikuttaa syntyvään vauvaan ja vaikutukset voivat näkyä koko elämän. Äidin ja isän omat kaltoinkohtelun kokemukset voivat nousta pintaan jo odotusaikana ja vanhempi voi toimia vauvaa vahingoittavalla tavalla.
Pitkällä aikavälillä syntyneet vaikeudet vaativat paljon aikaa ja työtä korjaantuakseen. Ensikodin ympärivuorokautinen tuki voi auttaa perheitä löytämään omat voimavarat vanhempana.
– Ensikodin taika on siinä, että apu on tiivistä ja sitä saa myös yöllä. Ilta ja yö on usein vaikeinta aikaa sellaisille vanhemmille, joilla on omia traumaattisia kokemuksia. Päivällä arkiset toimet ja rutiinit tasaavat mieltä, mutta ilta ja yöaikaan oma olo huononee ja tarvitaan työntekijän läsnäoloa ja tukea, Henttonen kuvaa.
Ensikotiin tulee Ensi- ja turvakotien liiton tilastojen mukaan kuntien ohjaamina yhä enemmän äitejä, joilla on vakavia mielenterveysongelmia.
Jopa joka neljäs ensikotiin tulevista vanhemmista kertoo itsellään olevan yhden tai useampia diagnosoituja mielenterveyden ongelmia.
Ensi- ja turvakotien liiton tekemän tutkimuksen mukaan ensikotiin tullessaan äidit voivat huonosti, 80 % koki tulohetkellä olleensa tosi huonossa kunnossa.
Ensikotiin perhe pääsee, jos neuvolassa, synnytyssairaalassa, lastensuojelussa tai muussa palvelussa havaitaan, että äidillä tai molemmilla vanhemmilla on niin suuria vaikeuksia huolehtia vauvasta, että vauvan terveys ja kehitys ovat vaarassa.
Useimmiten ensikotiin tulon vaihtoehtona on vauvan huostaanotto. Ensikotikuntoutuksen maksaa kunta.
Ensi- ja turvakotien liiton yhdeksässä, ympäri Suomea sijoittuneessa ensikodissa autettiin vuonna 2018 236 äitiä, 255 lasta ja 98 isää.
