Hengityssuojain, henkilönsuojain, suu-nenäsuoja, suunsuojain, kangasmaski, henkilönsuojain, puolinaamari.... Mistä tavallinen ihminen tietää, mikä suojelee oikeasti?

Onko paras se, joka suojaa itseä koronalta ja on mukava hengittää – vai se, joka suojaa muita?

Kotikonstein pääsee liikkeelle. Kankaisen kasvomaskin voi valmistaa itse tai ostaa kaupasta. Ohjeet löytyvät vaikkapa Marttojen verkkosivulta. Materiaaliksi on suositeltu lakanakangasta, mutta toukokuussa 2020 VTT testasi ja julkaisi toisenlaisen tuloksen. Paras kangasmateriaali maskille on polyesteri.

Tällainen maski ei ole suu-nenäsuojain tai hengityksensuojain. Myyjä ei myöskään saa väittää eikä antaa mitään viitettä siitä, että kasvomaski suojaisi käyttäjäänsä. Oikein käytettynä ja puhtaana se saattaa silti estää käyttäjän tautipisaroita leviämästä muihin ihmisiin.

Maski voi saastua, jos siihen koskee puhdistamattomin käsin. Jos se kostuu, siihen voi kertyä koronavirusta ja muita mikrobeja. Maski on vaihdettava vähintään tunnin välein.

Kangasmaski pitää pestä jokaisen käytön jälkeen 90-asteisessa vedessä tai desinfioida viisi minuuttia kiehuvassa vedessä, jossa on hiukan pesuainetta.

Kertakäyttöisiä suusuojaimia kutsutaan monesti kirurginmaskeiksi. Kaikki eivät sellaisia ulkonäöstä huolimatta ole.

Apteekeissa on esimerkiksi myyty muovipussukassa kertakäyttöisiä suusuojaimia. Ne näyttävät asiallisilta, mutta pussissa ei ole tietoa tuotteen ominaisuuksista.

Yliopiston apteekki myy suusuojuksia hintaan 24,90/25 kpl. Tuotteen bakteerisuodatustehokkuuden (BFE) mainitaan olevan yli 95 prosenttia. Tällaisella suodatuskyvyllä käyttäjä voi varjella muita omilta bakteereiltaan ja viruksiltaan.

Vaikka nämä suojat näyttävät samanlaisilta kuin terveydenhuollon ammattilaisten käyttämät kirurgiset suu-nenäsuojukset, ne eivät ole sama tuote. Niitä ei voi käyttää terveydenhuollossa suojaamaan käyttäjäänsä koronavirukselta.

Terveydenhuollon ammattilaisten suojuksissa on omat selkeät vaatimuksensa ja merkintänsä. Kuluttajien suojaimissa ei ole yhtä tarkkoja viranomaisvaatimuksia. Erityisen tärkeää käyttää suojaimia oikein ja välttää suojukseen koskemista sen ollessa kasvoilla.

Ammattilaisten käyttämät kirurgiset suu-nenäsuojukset on tarkoitettu suojaamaan potilasta henkilökunnan uloshengitysilmalta.

– Suu-nenäsuojaimilla pystytään kohtalaisen tehokkaasti suojaamaan myös käyttäjää covid-19-tartunnalta. Se tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, ja kirurginen suu-nenäsuojain pysäyttää pisarat, vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä Työterveyslaitokselta sanoo.

On muistettava suojaimen hygieeninen käyttö. Erja Mäkelä on tyyppitarkastanut työkseen hengityksensuojaimia.

Kuluttajille kaupataan netissä myös hengityksensuojaimia. Tällainen henkilönsuojain varjelee käyttäjäänsä ilmateitse leviäviltä hiukkasilta, jos suojaimen tunnuksessa on P-kirjain.

P tarkoittaa, että suojain suodattaa hengitysilmasta siinä leijuvia hiukkasia ja aerosoleja, mukaan lukien bakteereita ja viruksia. Ne suojaavat myös koronalta.

Esimerkkejä hengityksensuojaimista ovat standardin EN 149 mukaiset suodattavat puolinaamarit, joilla on kolme tehokkuusluokkaa: FFP1, FFP2 ja FFP3.

Jos suojaimessa on uloshengitysventtiili, se ei tarjoa ihanteellista suojaa ulkopuolisille vaan vain suojaimen käyttäjälle. Sekin kyllä estää pärskähdykset vastapuolen kasvoille.

– FFP3  on tehokkain, mutta sen täytyy istua naamalla tiiviisti ja sitä on käytettävä oikein, Mäkelä sanoo.

FFP2-3-puolinaamareita voi löytää netistä, jos on hyvä tuuri. Hinta yhdellä kertakäyttöisellä suojaimella on noin 25 euroa.

– Pidän vastuuttomana sellaisten käyttämistä muuhun tarkoitukseen kuin terveydenhuoltoon. Mielestäni niitä pitäisi myydä vain sairaaloihin, Mäkelä sanoo.

Entä se paras maski?

– Tutkimusten mukaan varsin monenlaiset maskit vähentävät yskimisessä ilmaan leviäviä pisaroita ja mikrobeja. Voisi ehkä ajatella, että jos kaikki käyttävät kangasmaskeja tai suu-nenäsuojaimia oikein, koronaviruksen leviäminen hidastuu. On tosin näyttöä siitä, että turvaväliajattelu unohtuu, kun on maski, Mäkelä toteaa.

Tutustu myös: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes järjestää netti-infoja suojaimista.

Myytävässä FFP-suojaimessa on oltava CE-merkintä. Merkintä pitää olla pakkauksessa ja erikseen jokaisessa suojaimessa. Pakkauksessa on oltava muun muassa valmistajan ja suojaimen tunniste sekä käyttöohjeet suomeksi ja ruotsiksi. Valmistajat saavat myydä ainoastaan vaatimusten mukaisia suojaimia.

Tällä hetkellä viranomaiset ovat kuormittuneet eivätkä ehdi tarkastaa kuluttajamarkkinoille tulevia suojuksia.

Kuluttajan on vaikea tietää, täyttävätkö kuluttajille tarkoitetut suojaimet oikeasti vaatimukset.

– Olen nähnyt suojausdokumentteja, joissa on yliviivattu suojaimen nimi paperista. Olen nähnyt erittäin törkeitä väärennöksiä ja myös erittäin hyviä väärennöksiä. Joukossa on suojaimia, joissa voi olla peräti haitta-aineita, Erja Mäkelä kertoo.

Päivitetty 25.4.2021 – Lisätty 15.5.2020 tieto VTT:n tutkimuksesta – Ilmestynyt 14.5.2020.