Näin suunnittelet Islannin-matkan
Matkailu
Näin suunnittelet Islannin-matkan
Miten Islannin-matka kannattaa suunnitella? Mondon Islanti-ekspertti, maassa asuva toimittaja ja tietokirjailija Satu Rämö antaa vinkit.
3.5.2017
 |
Mondo

Islanti on maailman upeimpia luontokohteita, ja sen parhaita elämyksiä on kierros saaren ympäri. Miten se kannattaa tehdä? Maahan vuosia sitten kotiutunut toimittaja Satu Rämö antaa vinkit.

Miksi Islanti kannattaa kokea?

Tällä pohjoisen puuttomalla ja laavan peittämällä saarella voi saman päivän aikana kävellä jäätiköllä, kylpeä lämpimässä luonnon­lähteessä, nähdä niityillä laiduntavia islannin­hevosia ja valokuvata aktiivisia tulivuoria. Missään muualla maailmassa ei voi kokea näitä luonnonnähtävyyksiä yhtä vaivattomasti.

Onko saaren kiertäminen helppoa?

On. Saaren kiertävä asfaltoitu rengastie on noin 1 300 kilometriä pitkä. Nopeusrajoitus on 90 kilometriä tunnissa, ja mutkaisilla teillä seikkailee etenkin kesä­aikaan vapaana laiduntavia lampaita. Islannissa matkantekoon kannattaa siis varata aikaa.

Saaren kiertää ilman hötkyilyä noin viikossa. Jos matkan varrella tekee mieli pysähtyä vaikkapa patikoimaan, ratsastamaan tai tutustumaan jäätikköön, kannattaa reissu­päiviä varata kymmenkunta.

Mikä on Islannin kiertämisessä upeinta?

Varmuus siitä, että minne tahansa menee, aina näkee jotakin uutta ja unohtumattoman kaunista. Yhdessä hetkessä maisemaa hallitsevat jylhät vuoret ja vesiputoukset, seuraavan mutkan jälkeen näkyykin jo jäätikkö. Sitten ajetaan sadan kilometrin taival tuhansia vuosia vanhan laavapellon halki.

Millainen vuokra-auto kannattaa ottaa?

Kesäaikaan pieni henkilöauto riittää hyvin. Jos haluaa poiketa päätieltä kapeammille erämaareiteille, kuten Islannin kahden jäätikön välistä kulkevalle mahtavalle Kjölurin sisämaatielle, on syytä vuokrata nelivetojeeppi.

Auton vuokra on Islannin-kierroksen kallein osuus. Muista, että mitä aikaisemmin varaat, sitä halvemmalla saat. Islannissa autovuokraamot eivät tarjoa viime hetken tarjouksia, koska maan matkailubuumin takia autoilla on kova kysyntä. Sadan euron vuoro­kausimaksu pienestä Toyota Yariksesta ei keski­kesällä ole mitenkään tavaton hinta.

Halvempina vaihtoehtoina tunnetut vuokraamot CheapJeep ja SADcars tarjoavat iäkkäämpiä mutta kuitenkin hyvin huollettuja autoja. Edullisia löytöjä voi tehdä myös Carrenters.is-sivustolla, jossa paikalliset auton­omistajat vuokraavat matkailijoille omia ­kulkupelejään. Sivusto huolehtii myös vuokraukseen liittyvistä vakuutusasioista.

Entä julkiset liikenneyhteydet?

Linja-autossa on tunnelmaa! Iceland on Your Own -bussipassilla (re.is) voi matkustaa saarella valitsemallaan reitillä. Saaren kiertämiseen oikeuttava lippu on melko kallis, noin 400 euroa, mutta kierroksella saa viipyä niin pitkään kuin haluaa. Bussi pysähtyy kylissä, kaikilla suosituimmilla nähtävyyspaikoilla ja köröttelee myös Kjölurin erämaareittiä. Bussi kulkee kesäkuun alusta syyskuun alkuun vähintään kerran päivässä, ja joidenkin pysäkkien välillä vuoroja menee useita päivässä.

Jos menet Kjölurille, pysähdy kuuluisalla Hveravellirin kuumien lähteiden alueella. Islannin historian tunnetuin lainsuojaton Vuori-­Eyvindur piti täällä kotiaan 1700-luvulla. Hän keitteli kuumissa lähteissä seudun maatiloilta varastamiensa lampaiden lihoja. Nykyään kuuma vesi on lähteissä vähän viileämpää, ja niissä voi ottaa hyvän kylvyn.

Pitääkö majoitukset varata etukäteen?

Etenkin kesäaikaan niin kannattaa tehdä. Maaseudun ja kylien majapaikat ovat kooltaan pieniä ja usein täynnä. Hotellien ja hostellien lisäksi harkitse yöpymistä maatiloilla (farm­holidays.is). Kun käyn itse perheeni kanssa saarikierroksella, meillä on tapana nukkua yksi yö Kaakkois-Islannissa Hvollin hostellissa. Se sijaitsee keskellä tyhjää laavapeltoa ja tuntuu siltä, kuin yöpyisi maailman reunalla. Pidämme myös aina mukana telttaa ja makuupusseja. Jos ilma on kaunis, yövymme jollakin maan lukuisista telttailualueista.

Matkailijoille tarjotaan Islannissa myös lyhyttä ”Kultaista kierrosta”. Onko se hyvä?

Kultainen kierros on päiväretki, jolla näkee tiivistetyn version maan luonnosta ja historiasta. Se on hyvä tapa aloittaa saareen tutustuminen. Retken voi tehdä omin päinkin, ja se vie ­upeaan Thingvellirin kansallispuistoon, kauniille Gullfossin vesiputoukselle ja Haukadalurin kuumien lähteiden laaksoon, jossa voi nähdä korkealle ilmaan purkautuvan vesisuihkun, geysirin. Tämä on Islannin suosituin nähtävyyskierros, ja kesäisin meno on sen mukaista. Vältä turistibussien ruuhkat menemällä varhain aamulla tai myöhään illalla.

Kultaisesta kierroksesta saa enemmän irti, jos poikkeaa samalla matkalla muuallakin. Hyviä paikkoja ovat esimerkiksi Secret Lagoonin maaseutukylpylä ja Efsti-Dalurin navettakahvila, josta saa kotitekoista jäätelöä. Friðheimarin tilakierroksella oppii, kuinka islantilaiset kasvihuoneet hyödyntävät vihannesten kasvattamisessa geotermistä energiaa. Tilakierroksen jälkeen kannattaa nauttia lounaaksi tilan omista tomaateista valmistettua herkullista keittoa.

Viekö koko saaren kierros paljon rahaa?

Auts – kyllä se helposti vie! Kierrokseen voi saada uppoamaan tuhansia euroja. Maan hintataso on noussut viime vuosina. Hotellit ovat kesäisin kalliita (2 hh alkaen 250 euroa). Majataloista saa edullisempia huoneita (2 hh alkaen 100 euroa). Leirintäalueet veloittavat kymmenkunta euroa telttailijaa kohti.

Saarikierroksen voi kuitenkin tehdä myös maltillisella budjetilla. Halpaa kimppakyytiä voi etsiä Samferda.is-sivustolla. Tee ruoka­ostokset edullisissa Bónus-kaupoissa ja hyödynnä leirintäalueiden keittomahdollisuuksia. Pullovettä ei tarvitse ostaa, sillä hanavesi on hyvää. Luonnossa voi huoletta juoda vettä voimakkaasti virtaavista kirkasvetisistä joista.

Blue Lagoonin kaltaisten kylpylöiden sijasta kannattaa mennä edullisiin ja paikallisten suosimiin kansanuimaloihin, joita löytyy Reykjavíkista ja jokaisesta kylästä (swimming­iniceland.com). Luonnonnähtävyyksien katsomisesta ja vaeltamisesta ei tarvitse maksaa mitään. Jäätikölle ei kuitenkaan saa turvallisuussyistä mennä retkeilemään ilman opasta.

Millaista on islantilainen ruoka?

Ihanan yksinkertaista: lammasta, kalaa ja juureksia. Vapaana vuorilla kasvaneen lampaan liha on mureaa ja maukasta. Hraunsnef-maaseuturavintolan isännän Jóhann Harðarsonin kokkaama lampaanliha taitaa olla parasta, mitä Islannista saa.

Omilta merialueilta nostettu kala osataan maassa valmistaa hyvin. Kalan makua ei peitetä liikaa kastikkeilla tai mausteilla. Reykjavíkin maukkaimmat kala-annokset saa juustokaupan yhteydessä toimivasta Ostabúdinn-ravintolasta ja ilta-aikaan bistrotyylisestä ravintola Restosta.

Paras paikallisherkku?

Ehdottomasti meren antimet. Kokeile ainakin paistettua turskaa ja pienikokoisista islantilaisista hummereista valmistettua kermaista hummerikeittoa. Islantilaiset myös rakastavat makeaa. Paikallisten suosikki on tietysti jäätelö – vääntyyhän maan islanninkielinen nimi Ísland jäätelömaaksi: ís tarkoittaa jäätelöä ja land maata. Käy siis ainakin kerran jäätelöbaarissa. Maaseudulla ne sijaitsevat usein huoltoasemien yhteydessä. Reykjavíkissa suosikkijäätelövalmistajani on Vesturbaejarís. Yksi ketjun kioski löytyy keskustan tuntumasta (Skipholt 50). Siellä tilaan aina vanhanajan vaniljajäätelöä suklaa-lakritsirakeiden kera.

Kannattaako Reykjavíkille omistaa aikaa?

Maailman pohjoisin pääkaupunki on vekkuli kaupunkilomakohde. Sen pienen keskustan värikkäiden talojen seassa on mukava käyskennellä päivä tai pari. Reykjavíkin kulttuuritarjonta on maan kokoon nähden vilkasta. Käy ainakin upeassa Harpan musiikkitalossa ja pääkatu Laugavegurin penismuseossa.

Reykjavíkin kuuluisa yöelämä keskittyy ydinkeskustaan postinumeroalueelle 101. Suuria yökerhoja ei ole. Paras tunnelma löytyy pienistä baareista, joissa dj alkaa soittaa yleensä vasta puoliltaöin. Bileet jatkuvat viikonloppuisin aamuviiteen. Juuri nyt suosituimpia paikkoja ovat Húrra, Paloma, Kiki, Kaffibarinn ja Bar Ananas, josta saa parhaat margarita-drinkit.

Voiko Islantiin tulla talvella?

Oi kyllä vain! Talvella maisemat näyttävät vieläkin upeammilta kuin kesällä. Vuorten päälle on laskeutunut lumikerros ja tummansininen meri iskee rantakallioihin voimalla. Taivaalla näkyy revontulia. Muita matkailijoita on liikkeellä vähemmän. Hinnat ovat kesää halvemmat, mutta palveluista suurin osa on silti auki etenkin kylien keskustoissa.

Kova myrskytuuli saattaa joskus sulkea vuoristoteitä muutamiksi tunneiksi, eli varaa talvella matkantekoon aikaa ja seuraa säätiedotusta (vedur.is) ja tieoloja (vegagerdin.is).

Näkeekö valassafareilla varmasti valaita?

Sitä ei voi tietää, merellä kun ollaan valaiden vieraina. Joskus valas uiskentelee aivan veneen viereen ja tekee muutaman hypyn. Voi käydä niinkin, että vedessä ei näy kuin vaahto­päitä. Silloin safarijärjestäjillä on tapana tarjota lahjakortti uudelle retkelle. Olen käynyt lukuisilla safareilla, ja eniten valaita olen nähnyt Eyjafjördurin vuonossa, jonne pääsee valasretkelle Dalvíkista ja Akureyristä. 

Onko Islanti hyvä vain aktiivilomailijoille?

Islannissa viihtyäkseen ei tarvitse olla jäätiköistä hurmaantuva hurjapää. Saarikierroksen voi tehdä myös hemmotteluasenteella: yöpyä rauhallisissa maaseutuhotelleissa, käydä kylpylöissä ja nautiskella ruuasta. Jos haluan itse luksuslomaa, suuntaan Lounais-Islantiin. Nautin ihanan illallisen Hotel Húsafellin ravintolassa ja katselen sen suurista ikkunoista jäätikölle. Illalla pulahdan kuumavesialtaisiin ja tilaan lasin hyvää viiniä hotellin baarissa.

Missä voi tavata niitä komeita islantilaisia jalkapalloilijoita?

Jokaisessa islantilaiskylässä on ainakin kaksi asiaa: jalkapallokenttä ja ulkoilmauimala. Pysähdy siis päiväksi johonkin kylään, pidä silmällä jalkapallokenttää, ja kun treenit ovat ohi, lähde kuumavesialtaalle. Sinne ne pelaajatkin tulevat rentouttamaan pelin rasittamia lihaksiaan. Sitten vain juttusille. Aloita vaikka kysymällä, mitä kuuluu: Hvað segir þú gott?

Millaisia islanninhevoset ovat?

Säyseiden issikoiden kanssa uskaltaa maasto­lenkille lähteä vaikka aloittelijakin. Etelä-Islannin talleista erityisen kivoja ovat Laxnes ja Hestheimar, pohjoisessa kannattaa poiketa Polar Hestarin farmille ja Snaefelssnesissä pääsee Lýsuhóllin matkassa pitkälle hiekkarannalle. Päiväretkille voi ilmoittautua edellisenä päivänä, mutta kokeneille tarkoitetut pitkät vaellukset täytyy varata etukäteen. Muista, että pienestä koostaan huolimatta issikat ovat hevosia. Jos kutsut niitä poneiksi, sitä islantilainen ei hevillä unohda. 

Kommentoi »