Moni hakeutui lääkäriin Olli Lindholmin sairaudesta kuultuaan – Uniapneadiagnooseissa jopa 50 prosentin kasvu
Terveys ja hyvinvointi
Moni hakeutui lääkäriin Olli Lindholmin sairaudesta kuultuaan – Uniapneadiagnooseissa jopa 50 prosentin kasvu
Yhä useamman suomalaisen elämää haittaa unihäiriö, kuten uniapnea tai pitkittynyt unettomuus. Milloin on aika hakeutua hoitoon? Entä miten unihäiriöitä tutkitaan?
13.11.2019
 |
Apu

Kello näyttää 3.45. Olet taas kerran hereillä, eikä Nukkumatti enää palaa. Tai heräät aamulla rättiväsyneenä, vaikka olet mielestäsi nukkunut koko yön. Vai oletko sittenkään? Ehkä havahduit hereille yön mittaan kymmeniä kertoja, vaikka et itse tiedä sitä.

Yhä useampi tunnistaa ja tunnustaa, ettei yöuni virkistä riittävästi. Tähän voi olla monenlaisia syitä. Osa yöunta häiritsevistä tekijöistä on itse aiheutettuja: emme aina malta antaa unelle riittävästi aikaa. Osa uniongelmista aiheuttaa huolta turhaan, sillä on normaalia, että silloin tällöin nukkuu huonosti.

Tosiasia silti on, että moni ei pysty nukkumaan, vaikka haluaisi. Jopa joka kolmas suomalainen kärsii vähintään ajoittaisista uniongelmista. Tavallisimpia ovat unettomuushäiriö ja uniapnea, mutta niiden lisäksi saattaa löytyä monia muita unihäiriöitä. Vaikeimmat unihäiriöt ovat monien ongelmien yhdistelmiä.

Uniapnea heikentää elämänlaatua

Uniapnean tyypillisiä oireita ovat huomattava päiväväsymys, kuorsaus ja yölliset havahtumiset tunteeseen, ettei saa henkeä. Obstruktiivinen uniapnea tarkoittaa tilaa, jossa hengitysilman virtaus on estynyt tai rajoittunut, mikä aiheuttaa yöllisiä hengityskatkoksia ja unen häiriintymistä. Uniapneaa sairastaa Suomessa ainakin 300000 ihmistä.

– Uniapneadiagnoosit ovat lisääntyneet tänä vuonna 40–50 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Syynä tähän lienee se, että uniapnea on noussut otsikoihin, kertoo keuhkosairauksien linjajohtaja Pirkko Brander HUSista.

Viime keväänä äkillisesti menehtyneen Olli Lindholmin kerrotaan sairastaneen uniapneaa, ja hänen tarinansa kuultuaan yhä useampi on hakeutunut tutkimuksiin. Eikä turhaan, sillä uusia uniapneapotilaita on löytynyt tuhansia. Silti Suomessa on edelleen monia, jotka eivät tiedä sairastavansa uniapneaa.

– Elämänlaadun ja päiväaikaisen vireyden vuoksi on hyvä, että hoitamaton uniapnea tunnistetaan ja potilas saa hoitoa. Hoitamaton uniapnea lisää riskiä sairastua esimerkiksi sydänsairauksiin ja diabetekseen, ja tahaton nukahtelu esimerkiksi liikenteessä on todella vaarallista. Uniapneaan ei sinänsä kukaan kuole, mutta se on yksi vakava riskitekijä muiden joukossa, Pirkko Brander muistuttaa.

Uniapneaa mitataan apnea-hypopnea-indeksillä (AHI), jolla määritetään sairauden vaikeusaste. Lievässä uniapneassa AHI on 5–15, kohtalaisessa 16–30 ja vakavassa yli 30.

Uniapnea todetaan yöpolygrafiatutkimuksella

Jos epäilee sairastavansa uniapneaa, kannattaa hakeutua terveyskeskuslääkärin tai työterveyslääkärin vastaanotolle. Uniapnean perustutkimukseen kuuluu oirekysely ja potilaan kliininen tutkimus. Kokeneelle lääkärille kertoo paljon jo potilaan ulkoinen olemus, sillä ylipaino ja ahdas nielu ovat tyypillisiä uniapneaa sairastaville. Kolmasosa uniapneaa sairastavista on kuitenkin normaalipainoisia.

– Uniapnean varmistamiseksi tehdään yleensä aina yöpolygrafiatutkimus, jolla öiset hengityskatkokset voidaan todentaa, Pirkko Brander kertoo.

Naisten uniapnea jää helpommin piiloon, sillä oireet voivat olla epämääräisempiä kuin miehilllä ja ne sotketaan usein vaihdevuosioireisiin, depressioon tai uupumukseen.

Keskivaikean ja vaikean uniapnean tehokas ja vakiintunut hoitomuoto on CPAP-laite. Sepitää hengitystiet auki puhaltamalla sieraimiin ilmaa pienellä ylipaineella. Kasvoille kiinnitettävä laite ei paranna sairautta, mutta se auttaa nukkumaan heräilemättä ja ehkäisee terveydelle haitallisia hengityskatkoksia.

Unihäiriöistä yleisin on unettomuus

Yleisin unihäiriö on unettomuus. Se voi tarkoittaa vaikeutta nukahtaa tai pysyä unessa. Oireita ovat myös yölliset heräilyt, päiväaikainen väsymys ja nukkumiseen liittyvä ahdistus. Noin 12 prosentilla suomalaisista univaikeudet ovat pitkittyneitä ja häiritseviä.

Mistä tietää, milloin on aika hakeutua hoitoon unettomuuden vuoksi?

– Kun unettomuus on toistuvaa eli siitä kärsii vähintään kolmena yönä viikossa ja vaikeus pitkittyy kuukausien mittaiseksi. Usein nukkumiseen alkaa liittyä ahdistusta ja stressiä, mikä vaikeuttaa nukkumista entisestään, sanoo osastonylilääkäri Katinka Tuisku HUSin unihäiriöpoliklinikalta.

Unettomuushäiriötä hoidetaan ensisijaisesti perusterveydenhuollossa eli terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa, mutta kaikki apua tarvitsevat eivät saa riittävää hoitoa.

Helsinkiin on hiljattain perustettu uusi unihäiriöpoliklinikka. Se vastaa paitsi pääkaupunkiseudun myös koko maan vaikeiden unihäiriöiden tutkimuksesta ja hoidosta. Klinikalle tullaan lähetteellä ympäri Suomea – terveyskeskuksista, keskussairaaloista ja muilta HUSin klinikoilta.

Unihäiriöpoliklinikkaa johtava Katinka Tuisku kertoo, että vaikeimmissa unihäiriöissä voi olla monta samanaikaista oiretta ja syytä. Esimerkiksi uniapnea voi aiheuttaa unettomuusoireita, tai ne voivat esiintyä samanaikaisesti. Unettomuuden taustalla voi olla myös psykiatrisia häiriöitä.

– Meille tulee potilaita, jotka ovat kokeilleet jopa kymmentä erilaista unilääkettä, mutta muuta hoitoa heille ei ole ollut tarjolla. He ovat aivan väsyneitä siihen, että mikään lääke ei ole pitkällä aikavälillä auttanut, Katinka Tuisku sanoo.

Unipäiväkirja kertoo jo paljon

Kun epäillään unettomuushäiriötä, lähdetään selvittämään yksityiskohtaisesti, mitä yöllä tapahtuu: millaista uni oikeasti on ja mikä sitä häiritsee? Nukkuja itsekään ei aina tiedä, miten yö todellisuudessa sujuu.

HUSin unihäiriöpoliklinikalla potilas saa ensin puhelinsoiton unihoitajalta, joka kyselee häneltä tarkat taustatiedot. Potilas saa ohjeet oirekyselyn ja unipäiväkirjan täyttämiseen, sillä ne kertovat paljon unirytmistä, nukkumisen määrästä ja laadusta sekä univajeen koetuista haitoista.

– On tärkeää täyttää unipäiväkirja huolellisesti. Moni sanoo, ettei voi tietää täsmälleen, milloin nukkuu ja valvoo. Se ei haittaa, sillä nukkujan oma arvio ja subjektiivinen kokemus yöstä, päiväaikaisesta vireydestä ja toiminnasta ovat päiväkirjan tärkeintä antia. Unipäiväkirjatietojen avulla laaditaan myös hoitosuunnitelma, unihoitaja Tuula Tanskanen HUSista kertoo.

Joskus jo unipäiväkirja rauhoittaa, sillä huonojen öiden välissä saattaa olla hyviäkin öitä. Uni ei ehkä olekaan aina niin heikkoa, kuin itsestä tuntuu.

Potilas lähetetään myös laboratorioon, jossa otetaan kokeita esimerkiksi maksan ja kilpirauhasen toiminnasta, rautavarastoista ja suola-arvoista. Siten suljetaan pois somaattisia sairauksia, joitavoisiolla unihäiriön taustalla.

Lääkkeetön hoito tepsii useimpiin

Sitten potilas tapaa unihoitajan, joka jatkaa taustatietojen kartoitusta. Potilas voi saada lisää kyselyitä täytettäväkseen, jos epäillään vaikkapa levottomien jalkojen oireyhtymää tai etsitään tekijöitä, jotka ovat laukaisseet unettomuuden. Kun potilas sitten tapaa lääkärin ensimmäistä kertaa, tietoa on kerätty jo valtavasti.

Lääkäri tutkii potilaan ja jatkaa ongelmien kartoitusta. Hän voi käyttää unihäiriön diagnoosin apuna myös kliinisen neurofysiologian tutkimuksia, jotka mittaavat yön tapahtumia. Kun diagnoosi on löytynyt, aletaan räätälöidä hoitoa: vaikeissa tapauksissa tarvitaan monenlaista apua.

Unettomuushäiriössä tehokkaaksi todettu hoito on kognitiivinen käyttäytymisterapia. Sitä voi saada yksilöterapiana tai ryhmähoitona.

– Tällainen lääkkeetön hoito on tehokasta, ja se auttaa suurinta osaa unettomia. Ohjaamme potilaita sekä yksilö- että ryhmäterapioihin. Valitettavasti terapian saatavuudessa on suuria alueellisia eroja niin Suomessa kuin koko Euroopassakin, Katinka Tuisku sanoo.

Siksi on kehitetty digitaalisia apukeinoja, joiden käyttöön paikka tai aika ei vaikuta. Puhelimessa toimiva mobiilisovellus antaa ohjeita ja harjoituksia, joiden avulla voi oppia nukkumaan uudelleen. HUSin hiljattain lanseeraamaa Uniterapia-sovellusta pääsee käyttämään lääkärin lähetteellä, ja se on potilaalle maksuton. Markkinoilla on myös kaupallisia univalmennuksia, joihin ei tarvita lähetettä.

Kaikkein matalimman kynnyksen apua saa netin Mielenterveystalosta. Sieltä löytyy kaikille avoin Unettomuuden omahoito -sivusto.

Näin unta tutkitaan

Unipäiväkirja on tärkeä väline unen ymmärtämisessä. Olemassa on sekä paperisia että digitaalisia versioita. Oman kokemuksen kirjaaminen auttaa pääsemään käsiksi ongelmien syihin.

Aktigrafi on rannekellon näköinen laite, joka mittaa liikkeitä ja sykettä. Sitä pidetään ranteessa yleensä kahden viikon ajan, ja se kertoo lisätietoa unen määrästä ja laadusta. Laite ei häiritse unta.

Yöpolygrafiaa käytetään erityisesti, kun epäillään uniapneaa. Laitteisiin kuuluu kasvoille kiinnitettävä nenähengitysanturi, hengitysliikkeitä mittaavat vyöt ja pulssioksimetri sekä joissakin tapauksissa myös jalkaliikkeitä mittaava anturi. Tutkimus mittaa hengitysilman virtausta, rintakehän ja pallean liikettä, veren happipitoisuutta, sykettä, kuorsausta, nukkuma-asentoa ja jalkojen liikkeitä. Mittaus tehdään yleensä kotona.

Laajalla unipolygrafialla kartoitetaan unen rakennetta ja kestoa, esimerkiksi unen aikaisia hengityshäiriöitä, liikehäiriöitä sekä muita uneen liittyviä häiriöitä. Tutkimuksessa tarkkaillaan muun muassa EEG:tä eli aivosähkötoimintaa, silmänliikkeitä, lihasjänteyttä, sykettä ja monia muita elimistön toimintoja. Antureita kiinnitetään kaikkialle kehoon, myös päähän EEG:n mittaamista varten. Tutkimus voidaan tehdä kotona tai unilaboratoriossa.

Kommentoi »