Ihmisiä, jotka tuottavat uutta tietoa, kutsutaan tutkijoiksi. Tutkijat ovat uteliaita ja haluavat ymmärtää vaikeitakin asioita. He esimerkiksi havainnoivat ja mittaavat erilaisia asioita ja ilmiöitä. Tutkijat myös lukevat ja kirjoittavat paljon ja keskustelevat mielellään erilaisten ihmisten kanssa.

Tutkimusten tulokset ovat joskus ristiriidassa keskenään. Niiden perusteella voidaan kuitenkin tehdä hypoteeseja eli ehdotuksia sille, miten jokin ilmiö voidaan selittää.

Kun useat hypoteesit tukevat toisiaan, niistä voidaan rakentaa tieteellisiä teorioita. Teoriat ovat malleja, jotka kuvaavat tiettyä aihetta. Niiden avulla ilmiöitä pystytään selittämään ja ennustamaan. Teorioita testataan selvittämällä, sopivatko eri tutkimuksista löytyneet tiedot osaksi teoriaa.

Tutkittu tieto voi näyttää hyvin monenlaiselta. Se saatetaan esittää esimerkiksi tilastona, kaaviona tai kirjoitettuna tekstinä. Tutkitun tiedon ymmärtäminen vaatii hyvää lukutaitoa. Esimerkiksi tilastojen lukutaito tarkoittaa sitä, että tilastosta tulee osata sekä hakea tietoa että tulkita sitä.

Tutkittua tietoa löytää esimerkiksi tieteellisistä julkaisuista, kirjoista ja netistä. Netissä hakukenttään voi varsinaisen hakusanan perään lisätä sanan tutkimus. Tällöin tutkimusten osuus hakutuloksissa kasvaa. Tiedonhakuun voi kysyä apua myös kirjastosta.

Monet uutiset ja lehtijutut perustuvat tutkimuksiin ja niiden lähteenä käytetään tutkittua tietoa.

Luotettavan tiedon avulla ihmiset oppivat ymmärtämään itseään, toisia ihmisiä ja meitä ympäröivää maailmaa koko ajan paremmin. Tutkittu tieto kehittää myös koko yhteiskuntaa. Esimerkiksi ilmaston tutkiminen tuottaa jatkuvasti tärkeää uutta tietoa ilmastokriisistä.

Tutkitun tiedon merkitys korostuu silloin, kun ihmiset kohtaavat jotain uutta ja pelottavaa. Esimerkiksi Suomen koronarajoitukset ovat perustuneet tutkittuun tietoon.

Tunnistatko valeuutisen? Tee hauska testi! Se löytyy täältä tai osoitteesta: apujuniori.fi/mediataidot