Koirien terveysvaikutuksia on tutkittu tieteellisin menetelmin. Tämä tarkoittaa, että tutkittavia asioita on verrattu kahdessa ihmisryhmässä. Toiset ovat omistaneet koiran tai useampia, ja toiset ovat olleet koirattomia. Esimerkiksi allergioita on todettu esiintyvän vähemmän koiraperheiden lapsilla kuin koirattomien lapsilla. On myös mahdollista tutkia koiran aiheuttamia muutoksia yhdessä henkilössä. On todettu, että koiran ollessa läsnä ihmiset toipuvat nopeammin sairauksista.
Lisäksi voidaan tehdä vertailevia tutkimuksia ihmisen ja hänen koiransa välillä. Kun koiranomistaja on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa koiransa kanssa, esimerkiksi katsoo tätä silmiin, oksitosiinihormonin eli niin sanotun onnellisuushormonin määrä lisääntyy omistajan kehossa. Vastaava oksitosiinin määrän nousu tapahtuu myös koirassa, joten myönteisellä sosiaalisella kanssakäymisellä on samankaltainen vaikutus molempiin osapuoliin. Havainto on mielenkiintoinen. Aiemmin oksitosiinin lisääntyminen on todettu ihmisten kesken, kun ihminen katsoo silmiin läheistään. Havainto myös osoittaa, että koiran kanssa koetut sosiaaliset elämykset ovat luonteeltaan samankaltaisia kuin ihmisten väliset.
Tutkimustulokset on julkaistu kansainvälisissä vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisusarjoissa.
Onko tietyillä roduilla suurempi vaikutus kuin toisilla?
Rotukohtaisista eroista on niukasti tietoa. Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa metsästyskoirat vähensivät eniten riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, mutta tulosta ei ole voitu varmentaa.
Millainen vaikutus koiralla on omistajansa henkiseen hyvinvointiin?
Koira ylläpitää ja edistää omistajansa hyvinvointia monin tavoin. Koira tuo iloa elämään olemalla läsnä arjessa. Koiraan voi luottaa, sillä se tervehtii innokkaasti töistä kotiin palaavia joka päivä. Koira lisää sosiaalisia kontakteja, koska koiriaan ulkoiluttavat toisilleen vieraat ihmiset alkavat keskustella tavanomaista helpommin. Tämä voi olla tärkeää, jos ihminen kokee olevansa yksinäinen.
Hyvät vaikutukset välittyvät myös, vaikka koira ei olisi oma. Kaverikoirat vierailevat vanhainkodeissa, koska niiden tapaaminen ja taputtaminen lisäävät asukkaiden vireyttä ja hyvinvointia.
Entä fyysiseen hyvinvointiin?
Koiran ulkoiluttamisen tuoma liikunta edistää omistajan fyysistä terveyttä. Koirat myös vähentävät stressiä ja rentouttavat. Verenpaine laskee, ja riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin pienenee. Koirat tehostavat ihmisen immuunijärjestelmän toimintaa, mikä osaltaan edesauttaa terveyttä. Koiran omistaminen pidentää ikää.
Onko kyse lähinnä koiran ja ihmisen välisestä vuorovaikutuksesta?
Kyse on koiran ja ihmisen välisestä vuorovaikutuksesta, mutta myös lisääntyneestä liikunnasta ja sosiaalisista kontakteista.
Ovatko vaikutukset yksinomaan myönteisiä vai aiheuttavatko koirat myös stressiä?
Koiran sairastelu voi aiheuttaa stressiä. Myös koiran käytöshäiriöt stressaavat. Koira ei itse välttämättä koe esimerkiksi ohi ajavien autojen haukkumista stressiksi, toisin kuin omistaja. Häiriökäyttäytymisessä voi olla kyse koulutuksen puutteesta, tai sitten koira voi oikeasti huonosti, mikä ilmenee ei-toivottuna käytöksenä. Rotukoirien jalostus on tuonut koiriin piirteitä, esimerkiksi paukkuarkuuden, joka voi aiheuttaa ongelmia.
Vaistoaako koira ihmisen mielialan: ilon tai surun tai ahdistuksen?
Osoitimme omissa tutkimuksissa, että koira osaa lukea kasvoista ihmisen tai toisen koiran perustunteita. Se ei ole vaistoa, vaan tietoista aivotoimintaa. Koirat erottivat tunteet läppärin näytöllä olevasta kuvasta, joten tunnistuksessa ei ollut mukana minkäänlaisia hajusignaaleita.
Jokainen koiranomistaja tietää kokemuksesta, miten koira huomaa hänen mielialansa ja toimii sen mukaisesti. Jos istuu allapäin sohvalla, koira tulee luokse ja laskee päänsä syliin.
Asiantuntija: eläinlääketieteellisen farmakologian professori Outi Vainio, Helsingin yliopisto.
