Ihmiset

Lasitaiteilija Camilla Moberg asuu Fiskarsissa: Majalan talosta on moneksi

Majalan talo Fiskarsin pääraitin varrella tunnettiin vuosikausia ruukin huoltorakennuksena, jonka yläkerrassa asuttiin. Vuosituhannen alussa talo muuttui lasitaiteilija Camilla Mobergin kodiksi ja myöhemmin myös työtilaksi ja galleriaksi.

Teksti Päivi Mattila
Kuvat Satu Nyström
18.9.2018 Eeva

Lasitaiteilija ja muotoilija Camilla Mobergin sylissä on näyttävä kimppu kirkkaankeltaisia ruusuja, jotka hän asettelee itse suunnittelemaansa turkoosiin lasivaasiin. Kukkamaljakko herää eloon auringonsäteistä, ja vesi sen sisällä kimaltelee kuin Välimeri.

Väri on selvästi tärkeä, sillä sinisen eri sävyjä toistavat myös taiteilijan herkät juomalasit ja kaksiosaisen lasikulhon pallonmuotoinen kahva.

”Läpinäkyvä lasi on kiehtovaa. Värit tuovat siihen hehkun ja valo uusia ulottuvuuksia”, Camilla kuvailee.

”Lasi on myös siitä hieno materiaali, että siihen sisältyy traditio tehdä yhdessä. Kokoelmani kaikki esineet syntyvät käsityönä pääasiassa Nuutajärven lasikylässä. Arvostan lasinpuhaltajien ammattitaitoa. Yhteistyö heidän kanssaan on todella antoisaa.”

Lasitaiteilija on kiitollinen mahdollisuudesta tehdä töitä kahden ruukin välillä: Nuutajärvellä tapahtuu konkreettinen tekeminen ja kotiruukissa Fiskarsissa Camilla suunnittelee, luonnostele ja pitää omaa galleriaa.

Galleria Sirius sijaitsee Fiskarsin ruukkikylän sydämessä, perheen suuren omakotitalon korkeassa kivijalassa. Galleria oli avoinna heinäkuun ajan, muina aikoina sisään pääsee sopimuksen mukaan.

Camilla Moberg jakaa kodin miehensä, opetuspäällikkö Jukka Hautaviidan kanssa. Perheen kolme aikuista lasta asuu ja opiskelee Helsingissä. Tämä kesä on kuitenkin mieluisa poikkeus, sillä kaksi lapsista asuu väliaikaisesti kotona. Heillä on kesätyöpaikat lähellä.

”Perheemme on aina viihtynyt hyvin yhdessä. Kodissamme on tilaa olla ja hengittää. Lapsilla on käytössään vielä omat huoneensa, kun he tulevat käymään. Muuten kamarit ovat vierashuoneina”, Camilla Moberg kertoo.

Jaakko Pakkalan maalaus kruunaa ruokailutilan sinisen tunnelman.

Hulppean kokoinen talo

Helsinkiläissyntyinen Camilla tuli Fiskarsiin ensimmäisen kerran nuorena opiskelijana vuonna 1985, kun hänen poikaystävänsä Jukka piti siellä pientä taidekauppaa.

Muutaman vuoden kuluttua nuoripari hankki ruukkikylästä ensimmäisen yhteisen kotinsa. Perheen kasvaessa asunnot vaihtuivat, mutta jokainen niistä on sijainnut kylässä tai sen lähellä.

Vuonna 2001 perheelle tarjoutui tilaisuus ostaa Fiskarsin pääkadun varrelta vuonna 1937 valmistunut kolmikerroksinen puutalo. Majala-niminen rakennus tunnettiin huoltokeskuksena, mutta siellä oli myös muutama pieni asunto. Neliöitä punamullatussa asumuksessa on yhteensä 400.

”Galleriani paikalla on ollut konepaja ja autotalli. Siellä on ollut myös maalaamo ja ruokakauppa, josta muistona ovat isot näyteikkunat. Asuntoja talossa on meidän laskujen mukaan ollut viisi”, Camilla taustoittaa.

Hulppean kokoista taloa on saneerattu ajan kanssa. Suurin työ oli takapihan puolella olevan sisäänkäynnin täydellinen uusiminen. Talon kolme sisäänkäyntiä yhdistettiin ja betoniporras vaihtui leveisiin puurappusiin ja niiden yhteyteen rakennettuun terassiin.

Kylmä lasikuisti ja iso eteishalli muutettiin lämpimiksi tiloiksi. Eteisestä avautuu nyt näkymä yläkerran portaikkoon, keittiöön, kodinhoitohuoneeseen ja kirjastoon. Kirjasto yhdistettiin levennetyin oviaukoin samaksi tilaksi olohuoneen ja ruokailutilan kanssa.

Helsingissä opiskeleva Arttur Hautaviita asuu tämän kesän lapsuudenkodissaan vanhempiensa Camilla Mobergin ja Jukka Hautaviidan iloksi.

Taiteilijoiden sukua

Peruskorjauksen suunnittelusta vastasi Camillan isä, arkkitehti Kurt Moberg. Yläkerran asunnot muutettiin makuuhuoneiksi. Vintin iso aula oli aikoinaan lasten leikkikenttä, nyt siellä harjoittelee talon isännän Irish Finn -orkesteri.

Yläkerrassa lautaseinät on otettu esille, samoin lautalattiat, joita peittivät muovimatot. Alakerran lattiat hiottiin ja kuultomaalattiin valkopigmentoidulla lakalla.

Myös Camillan äiti, sisustusarkkitehti Thua Moberg osallistui kodin uudistamiseen. Hän hoiti ikkunaremontit ja maalasi ahkerasti. Keittiöön tehtiin leivinuuni ja iso, varaava takka. Kolmas takka muurattiin olohuoneeseen. Camilla ja Jukka ovat sisustaneet kotia yhdessä.

”Välillä syntyy keskustelua mutta ei riitaa, sillä visio kodista on yhteinen. Ikkunat, puulattiat ja näköala ovat mielestämme niin kauniita, että annamme niiden näkyä”, Camilla kertoo.

Huonekalut on harkiten hankittu. Osa on Fiskarsin omien taitajien suunnittelemia, osa on saatu perintönä tai lahjana. Esillä on paljon taidetta, Camillan omia töitä ja muistoja matkoilta ja pariskunnan lapsuudenkodeista.

”Nyt, kun omat vanhempamme ovat edesmenneet, esineiden merkitys on tullut minulle tärkeäksi. Riittää, kun hankkii vähän, mutta sellaista, josta oikeasti pitää. Komeroon jätettyihin esineisiin ei kerry muistoja.”

Tuulia Penttilän hauskassa Monikko-hyllyssä kananmunat ovat kauniisti esillä saarekkessa.

DoReMi

Camilla Moberg on suunnitellut käyttöesineitä, uniikkeja teoksia ja erikokoisia lasivalaisimia, joiden kautta hän on siirtynyt pikku hiljaa valoteoksiin.

Teoksista ajankohtaisin on DoReMi-sarja. Sen ensimmäinen veistos syntyi Fiskarsin kesänäyttelyyn neljä vuotta sitten.

Tänä kesänä DoReMi-pöytävalaisimia on esillä muun muassa Fiskarsin Kesäkoti -näyttelyssä, Porin asuntomessuilla ja Camillan omassa Sirius Galleriassa. Työn alla taiteilijalla on nyt sarjaan kuuluva kattovalaisin.

”DoReMi syntyi luonnonkivien ja niiden muodostelmien innoittamana. Kivimuodostelmat symboloivat minulle yhteisöllisyyttä ja inhimillisyyttä sekä ihmisen ja luonnon yhteenkuuluvuutta.” ●

Pysy mukana!

Tilaa uutiskirjeemme tästä. Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.