Erittäin haasteellisen tavoitteen edessä tarvitaan käyttöön kaikki mahdolliset keinot, eikä mikään sidosryhmä voi väistää vastuutaan.
Kuljetusmuodon valinta uudelleen harkintaan
Päästövähennyksiä pitäisi saada aikaan tilanteessa, jossa valtakunnallisten ennusteiden mukaan kuljetussuoritteet hieman kasvavat. Kuljetussuoritteen kasvun ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa kuorma-autojen liikennesuoritteen kasvua.
Kuljetusmuodon valinta on pitkälti kuljetuksen tilaajan käsissä, ja kuorma-autojen massarajojen korotukset ovat siirtäneet kuljetuksia rautateiltä tielle, mutta vastuullinen kuljetusten tilaaja voi pienentää hiilijalanjälkeään merkittävästi rautatiekuljetuksilla.
Energiatehokkuutta yhteispelillä
Tiekuljetuksissa yhteistyöllä tilaajien kesken sekä kuljetusyrityksen ja tilaajien välillä voidaan tyhjänä ajon määrää edelleen vähentää, vaikka volyymiltään suuret puu- ja maa-ainekuljetukset rajoittavatkin tyhjänä ajon vähentämismahdollisuuksia.
Kuorma-autojen massa- ja mittarajojen muutokset puolestaan mahdollistavat aiempaa suurempien tavaraerien kuljettamisen ja niiden täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää yhteistyön parantamista. 76 tonnin yhdistelmien käyttöönotto on selvästi nostanut kuorma-autokuljetusten keskikuormaa ja 34,5 metrin yhdistelmien käyttöönotto mahdollistaa tavaraerien kasvattamisen myös tilavuusrajoitetuissa kuljetuksissa.
Lähialueen yritysten kanssa kannattaakin käydä keskusteluja kuljetusyhteistyön mahdollisuuksista uudessa tilanteessa. Tyhjänä ajon vähentäminen ja keskikuorman kasvattaminen ovat toimenpiteitä, joissa ympäristö- ja taloustavoitteet voidaan saavuttaa samaan aikaan.
Ajoneuvoteknologia kehittyy pakotettuna
Henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjä on säännelty EU-tasolla jo pitkään ja nyt on asetettu myös kuorma-autoille sitovat tavoitteet parantaa energiatehokkuutta 30 % vuosina 2019-2030. Tämän myötä tulemme varmasti näkemään kuorma-autoja, joiden omamassaa on pienennetty, aerodynamiikkaa kehitetty ja voimalinjaan tuotu sähköhybridiratkaisuja.
Vastuullinen kuljetusten tilaaja voi edellyttää tiettyä energiatehokkuuden tasoa tai tiettyjen teknologioiden käyttöä. Kuljetusyritysten kannattaa edelleen kiinnittää huomiota myös taloudelliseen ajotapaan, joka on se kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä.
Kaikkia käyttövoimavaihtoehtoja tarvitaan
Kaiken edellä mainitun lisäksi tarvitaan siirtymistä fossiilisesta dieselistä uusiutuviin käyttövoimiin.
Suomen biopolttoaineiden jakeluvelvoite edellyttää, että liikenteen energiasta 30 % on uusiutuvaa vuonna 2030. Tuo taso ei kuitenkaan riitä kuorma-autokuljetusten päästöjen puolittamiseen, vaan uusiutuvaa dieseliä tarvitaan enemmän tai lisäosuus voidaan vaihtoehtoisesti kattaa nesteytetyllä biokaasulla ja sähköllä.
Biokaasun tuotantopotentiaaliksi Suomessa on arvioitu noin 9 TWh vuodessa, mikä on lähes täsmälleen Suomen täysperävaunuyhdistelmien energiankulutus. Kaikkein raskaimpiin yhdistelmiin kaasumoottorit eivät toistaiseksi sovellu, mutta tulevaisuuden hybridiratkaisut voivat mahdollistaa käytön raskaimmissakin kuljetuksissa.
Sähkökuorma-autot odottavat puolestaan kaupallisten toimitusten alkamista. Suomen olosuhteissa akkuteknologian merkittäväkään kehitys ei mahdollista sähkökuorma-autojen käyttöä raskaissa yhdistelmissä, mutta jo nykyinen akkuteknologia mahdollistaa sen, että merkittävä osa kaupunkijakelusta voidaan hoitaa sähköllä.
Sähköinen kaupunkilogistiikka edellyttää yhteistyötä kuntien, tilaajien ja kuljetusyritysten kesken, jotta jakelukuljetuksia voidaan järkeistää ja lastaus- ja purkuajat käyttää hyödyksi samalla akkuja ladaten.
Kaikkien osallistumista tarvitaan
Kuten edeltä on nähty, kaikilla sidosryhmillä on mahdollisuuksia vaikuttaa kuljetusten päästöjen tulevaisuuteen ja kaikkien panosta tarvitaan. Tutkijoina teemme osamme tuottamalla tietoa esimerkiksi massa- ja mittarajojen muutosten vaikutuksista ja eri ajoneuvo- ja käyttövoimavaihtoehtojen päästövähennyspotentiaaleista ja kustannustehokkuudesta.
