Ne ovat oikeasti niin ­vahvasti sitä, mitä matkailu­mainokset lupaavat. Havannan 500–­1700-luvuilla rakennettu vanha­kaupunki, Havana Vieja, on mieleenpainuva. Sen Unescon tuella kunnostetuissa, kolonialistista tyyliä edustavissa rakennuksissa räiskyvät pirteät värit, ja ravintoloista kaikuvat vanhat kuubalaiset hitit septeto-orkesterien soittamina.

Päivisin Havana Viejassa on melkoinen vilske, ja kaupustelijat tuputtavat tuotteitaan. Silti vanhassakaupungissa kannattaa kierrellä ja syödäkin, koska ravintoloita on paljon. Tosin siihen, että tarjoilija vihdoin kantaa annoksen eteesi voi hurahtaa tunti tai pari.

Kuubassa kaikki ottaa aikansa, ja usein asiat selviävät ainoastaan kysymällä monta kertaa. Päivän kulkuun mahtuu aina yllätyksiä. Siihen rytmiin kävijän kannattaa sopeutua.

Havannan vehreissä ja vauraamman väen kaupungin­osissa, 1900-luvulla rakennetuissa Vedadossa ja Miramarissa, voi kävellä ihastellen siirtomaa-ajan taloja. Vedadossa katujen varsille ja puistoihin on pystytetty jopa taideteoksia. Jos nykytaide tai klubi-ilta kiinnostaa, niitä löytyy Vedadosta Fábrica de Arte Cubano -keskuksesta.

Centro Havanan alueeseen kannattaa myös tutustua. Tosin sen kuoppaisia katuja tallatessa alkaa helposti harmittaa, että kaupunki on päästetty surkeaan kuntoon. Sortuneita taloja, jätekasoja ja santería-uskonnon rituaaleissa käytettyjä eläinten ruhoja näkee siellä täällä.

Mutta Havana Vieja, Centro, Vedado ja Miramar ovat alueita, jotka pursuavat myös elämän­iloa. Niissä 1950-luvun kunnostetut amerikanraudat kyyditsevät turisteja pitkin rantakatua. Syvemmällä Havannan asuin­alueilla eletään vaatimattomasti, ja päällystämättömillä kaduilla kulkevat yhä hevosvaunut.

Live-musiikki on suurimpia elämyksiä ­Kuubassa, ja tanssimaan Havannassa pääsee joka ilta. Kun kerran astuu tanssilattialle, sieltä voi olla vaikea päästä pois, koska moni haluaa tanssittaa uutta tulijaa. Kuuma tulee, mutta jos yrittää istahtaa hetkeksi vedoten hikipisaroihinsa, kuubalaiset ihmettelevät: ”Mitäs siitä?”

Havannan yöelämä – tai paremminkin alkuiltaelämä – kannattaa kokea. Parhaat musiikkikeikat järjestetään kello 17–21. Isoimmat, jopa 20–30-henkiset salsaorkesterit soittavat casa de la músicoissa. Niissä on konsertteja myös kello 23 alkaen, mutta meininki ei ole yhtä energinen kuin päiväkonserteissa.

Afrokuubalaista rumbaa pääsee Havannassa näkemään ja kuulemaan esimerkiksi Palacio de la Rumbassa. Kävijä saattaa olla ainoa ulkomaalainen paikalla, ja sitten vain antaa kuubalaisen energialatauksen viedä mukanaan.

Varaderon pitkällä niemimaalla on kaunista rantaa silmänkantamattomiin, ja se on maan rantakohteista helpoiten saavutettavissa. Varadero on kuitenkin samanlainen all inclusive -kohde kuin maailman muut massaturismin keskukset. Siksi sieltä kannattaa pistäytyä seikkailemassa muuallakin Kuubassa.

Lähellä Varaderoa on tyypillinen kuubalainen kaupunki, Matanzas. Sen kahviloiden, museoiden ja matkamuistoliikkeiden kiertelyyn riittää päivä. Varaderosta järjestetään retkiä Cayo Largon ja Cayo Blancon leppoisille lomasaarille, ja Varaderosta Havannaan voi hurauttaa bussilla noin tunnissa.

Havannan keskusaukiolta pääsee turistibussilla puolessa tunnissa pääkaupunkilaisten suosimille rannoille. Esimerkiksi Playas del Este on hyvä vaihtoehto, jos aikaa rannalla löhöilyyn on vain yksi päivä.

Pinar del Rion maakunnassa sijaitseville Cayo Levisan ja Cayo Jutiaksen valkohiekkaisille paratiisirannoille pääsee puolen päivän matkaamisella. Kätevimmin se sujuu kimppa­kyydillä, kun sopii kuljettajan viemään autolla perille. Bussilla yhteys on hankala, mutta hotelleissa myydään retkiä rannoille.

Yhtä upeita ovat muutkin ­Pohjois-Atlantin puoleiset rannat, kuten Cayo Santa Maria, Cayo Coco, Baracoa ja Guardalavaca. Niihin meno vie paljon aikaa. Moniin kohteisiin pääsee Kuubassa myös sisäisillä lennoilla, mutta ne ovat usein ylibuukattuja ja myöhässä.

Trinidad on helposti omaksuttava, muutaman korttelin kokoinen kylä. Kaupungin värikkäät, matalat rakennukset ja mukula­kivikadut tuovat mieleen Meksikon. Trinidadin omaleimaisuutta lisää, että sen keskusta on rakennettu kukkulalle.

Päivisin kaupungissa on hiljaista. Monet matkailijat ovat ohjatuilla ratsastusretkillä Sancti Spírituksen Parque el Cubano -puistossa tai Playa Ancho -rannalla, jonne pääsee Trinidadista myös autokyydillä noin vartti­tunnissa. Autot lähtevät Viazul-bussiyhtiön terminaalin läheltä.

Iltaisin Trinidadin kadut kuhisevat väkeä. Kaupungissa riittää hyviä ­ruokaravintoloita – se ei ole tavallista Kuubassa, Havannaa lukuun ottamatta. Trinidadissa voi myös tanssia ja kuulla perinteistä kuubalaista musiikkia. Casa de la Músicassa ja Casa de la Trovassa ­vaihtuvat orkesterit esittävät salsaa, changuinia ja sonia.

Trinidadin ja Havannan väliä kulkiessa kannattaa pistäytyä viehättävässä Cienfuegosin kylässä. Sen arki on uneliasta mutta arkkitehtuuri kiinnostavaa. Kylä on päässyt Unescon maailmanperintökohteeksi esimerkkinä 1800-luvun alun viehättävästä kaupunkisuunnittelusta.

Cienfuegosin paras illanviettopaikka on ­Malecón-rantakatu, jonne väki kokoontuu musiikkilaitteineen ja rommipulloineen nauttimaan illan lämmöstä.

Havannasta kannattaa pistäytyä myös kaakkoon päin sijaitsevassa Viñalesissa. Kylän keskusta on yhden kadun varrella, missä kaikki majapaikat ovat helposti vertailtavissa. ­Viñalesissa suurin huvi on hypätä hevosen satulaan ja ratsastaa sokeriruokopeltojen poikki maisemiin, joissa riittää vehreyttä ja kallioita.

Havannan jälkeen Kuuban toiseksi merkittävin kauppa- ja kulttuurikaupunki on Santiago de Cuba. Jos menee sinne, reissulle on varattava monta päivää, koska pelkästään bussi­matkaan Havannasta saaren toiseen päähän kuluu lähes vuorokausi.

Mielenkiintoisin kohde on Maria la Gorda saaren lounaisimmassa kärjessä. Moni sukeltaja pohtii sitä, ovatko välineet Kuubassa riittävän hyvässä kunnossa, mutta niitä on yleensä huollettu hyvin. Sukellusalueita on paljon, ja retkistä sovittaessa kannattaa olla tarkkana montako sukellusta pakettiin kuuluu ja että ne tehdään paikassa, jonne on kertonut haluavansa.

Kuubassa kannattaa syödä yksityisessä omistuksessa olevissa ravintoloissa, paladareissa. Niissä palvelu on yleensä nopeampaa ja ystävällisempää sekä ruoka paremmin valmistettua kuin valtion ravintoloissa.

Paladarin ja valtio-omisteisen ravintolan tunnistaminen voi olla aluksi hankalaa, ellei nimen edessä lue ”paladar”. Yleensä paladarit ovat pienempiä ja persoonallisemmin sisustettuja kuin valtion paikat. Paladarissa myös ruoka­listalla mainitut annokset ovat toden­näköisesti saatavilla.

Yksityisyrittämistä on Kuubassa hieman alettu sallia, ja Havannaan on avattu viime vuosina paljon uusia paladareja. Esimerkiksi Galiano-kadun poikkikadulla Zanjalla on muutama edullinen ja hyvä ruokapaikka.

Havannan Vedadossa ja Miramarissa on kauniisti sisustettujakin ravintoloita, ja mielen­kiintoisimmissa näistä paikoista ­tarjotaan jopa eurooppalais- ja japanilais­vaikutteisia fuusioruokia.

Maineikkaimmat paladarit ovat ­Havannan Centrossa sijaitseva San Cristobal ja Havana Viejasta löytyvä La Guarida. Obamat ja Beyoncé aterioivat Kuubassa käydessään San Cristobalissa, ja sen jälkeen ravintolaan päästäkseen onkin tarvittu pöytävaraus.

Parhaimman vastineen rahalle saa pyytämällä päivällisen kotimajoituksessa. Kuubalaisissa kodeissa ruoka on maukasta, ja sitä tarjoillaan melko runsaasti.

Sen sijaan ruuan ostaminen kaupasta omaan majapaikkaan voi olla hankalaa, koska kaikkia peruselintarvikkeita ei aina ole saatavilla.

Possu- ja kanaruuat ovat ­maukkaimpia vaihtoehtoja. Trooppisia hedelmiä käytetään paljon mehuissa ja batidoissa, eli smoothie­juomissa. Hedelmiä voi myös ostaa katu­kauppiailta. Mereneläviä, varsinkin kalaa, on yllättävän harvoin tarjolla muualla kuin hotellien ravintoloissa.

Kannattaa yöpyä hotellien sijasta casa ­particular -kotimajoituksessa. Matkailijoiden majoittamisesta on tullut ­paikallisille merkittävä elinkeino. Perheet vuokraavat joko huonetta tai koko asuntoa.

Standardit ovat kotimajoituksissa samat: siivous ja pyyhkeet kuuluvat hintaan, ja suihkusta tulee kylmää ja kuumaa vettä. Jos huoneessa on tuulettimen sijaan ilmastointilaite, siitä tavataan periä hieman lisää hintaa. Tyypillisin huoneen hinta pyörii 20–40 Kuuban cucin (tätä kirjoitettaessa 18–36 euron) välillä. Merinäköalan voi saada jopa 30–40 cucilla.

Havannassa majoittuessa rauhallista ympäristöä löytyy Vedadosta ja Miramarista. Centro on meluisampi, mutta sen sijainti on mainio ja sieltä pääsee kävellen muihin kaupunginosiin. Havana Vieja on matkailijoiden suosikkialue, mutta katukaupustelu siellä voi käydä hermoille.

Casa particular -majoituksen voi varata jopa kuukausia etukäteen verkkosivuilta, joita ovat esimerkiksi Casa in Cuba, Casa Particular, Havana Casa Particular ja My Casa in Cuba. Varausta ei makseta etukäteen. Myös Airbnb toimii Kuubassa, mutta se ei ehkä ole paras vaihtoehto, koska varaus pitää maksaa etu­käteen eikä raha päädy kokonaan paikallisille.

Kotimajoitus on yleensä onnistunut ratkaisu. Olen itse joutunut vaihtamaan asuntoa vain kahdesti: kerran asunto oli liian meluisalla paikalla, ja toisella kerralla huoneisto olikin remontissa. Mutta jos matkailijalla on pulmia, kuubalaiset kyllä auttavat asioiden hoidossa.

Kaupungista toiseen matkustaa melko mukavasti Viazulin busseilla, jotka kulkevat aikataulussa eivätkä odottele, ellet ole ajoissa laiturilla. Lippu kannattaa hankkia hyvissä ajoin terminaalista, koska vuoroja kulkee suhteellisen harvoin. Viazulin vuorot täyttyvät helposti, ja hyvä vaihtoehto ovat Cubanacán-yhtiön Conectando-bussit.

Henkilöautojen kimppakyytien lähtö­paikat selviävät kyselemällä: paikka riippuu siitä, mihin suuntaan olet menossa. Autot lähtevät matkaan, kun asiakkaita saapuu riittävästi, yleensä aika nopeasti. Matkailijalle ehdotetaan usein moninkertaista hintaa, ja alempaan pääseminen voi vaatia neuvottelutaitoja.

Kuuba ei ole kovin halpa kohde. Havannassa hinnat ovat Euroopan keskitasoa.

Maassa on yhä käytössä kaksi valuuttaa: lähes arvoton kansallinen peso (CUP) sekä noin Yhdysvaltain dollarin arvoinen vaihdettava peso (CUC). Matkailija voi käyttää molempia valuuttoja mutta maksaa asioista ensi­sijaisesti vaihdettavalla, kovalla valuutalla. Rahaa voi nostaa isojen kaupunkien automaateista tai vaihtaa pankeissa, mutta siihen kannattaa varata aikaa.

Saarella on myös kahdet hinnat. Ulko­maalaiset maksavat palveluista jopa kymmeniä kertoja enemmän kuin paikalliset. Kuubalaiset tienaavat virallisesti usein noin 20 euroa kuukaudessa.

Kuubalaiset ovat erittäin sosiaalisia ja tulevat vieraan juttusille. Vaikka laittaisit kotimajoituksessa huoneen oven säppiin, ennen pitkää ovella voi olla emäntä tiedustelemassa pidätkö lakanoiden puhtaasta tuoksusta. Hän on kenties hankkinut uutta pesuainetta ja haluaa iloita kanssasi löydöstään.

Useimmat paikalliset ovat mestareita puhumaan vuolaasti. Kuubalainen saattaa kääntää puheen nopeasti siihen, mitä ei ole, onhan maa ollut suljettu yhteiskunta yli 50 vuoden ajan. Puute kaikesta näkyy konkreettisesti kodeissa ja työpaikoilla, ja hyvät kontaktit ulkomaalaisiin helpottavat toimeentuloa.

Matkailijat ovat kuubalaisille ikkuna saaren ulkopuoliseen maailmaan. Ja tietysti tulonlähde. Pääsääntöisesti kuubalaiset vain pyrkivät nauttimaan elämästään, ja vieraskin saa iloita heidän lämmöstään.

­Helsingistä lennetään Havannaan ympäri vuoden välilaskuilla (meno–paluu alkaen noin 600 e).

Lisäys tehty 4.11. 2022: Yhdysvallat muutti jokin aika sitten matkustuslupiensa linjausta Kuuban osalta niin, että Kuubassa käynyt matkailija ei voi päästä Yhdysvaltoihin ESTA-luvalla vaan hänen on hankittava USA:n viisumi. Käytäntö tämän suhteen rajoilla on ollut sekava. Jotkut matkailijat ovat käyneet Kuubassa ja päässeet silti Yhdysvaltoihin ESTA-luvalla. Varminta on hankkia viisumi.