Färsaaret - Taianomaisia maisemia ja hiljaisuutta
Matkailu
Färsaaret - Taianomaisia maisemia ja hiljaisuutta
Luonnonkauniit ja harvaan asutut Färsaaret ovat lumoava matkakohde. Tanskalle kuuluvan saariryhmän näkymistä voi nauttia patikoiden tai autoillen. Mieleen jäävät somat rantakylät, tuulentuivertamat nurmirinteet ja seesteinen tunnelma.

Tjørnuvíkin mustanharmaalla hiekkarannalla tuoksuu vesikasveille ja suolalle. Ilma on täynnä hienoista sumunsekaista tihkua. Kuuluu vain purojen kohinaa, kun ne laskettelevat alas ympärillä kohoavien kalliorinteiden kuvetta.

Pikkupoika rakentaa isänsä kanssa hiekkalinnaa, ja meressä muutama lainelautailija odottelee aaltoa, joka ei ota tullakseen. Muita ei näy, vaikka on keskikesä ja ranta Färsaarten kauneimpia.

Färsaarilla vohvelit tarjoillaan raparperihillon kanssa.

Rauhallista on myös hietikon vierellä, ruohokattoisten mökkien ja pienten puutalojen huomassa. Yhdessä lukee Litla Café. Koputan ujosti oveen.

”Tervetuloa peremmälle”, ovesta kurkistaa mies, joka esittäytyy Hans Heineseniksi.

Kahvila paljastuu hänen kotinsa keittiöksi: termoskannussa on kahvia, toisessa teevettä. Jääkaapista löytyy raparperihilloa ja kermavaahtoa.

Hans ryhtyy paistamaan vohveleita ja muistelee kansantanssiryhmän kanssa tekemiään Suomen-matkoja. Kun ruotsalaisporukka kolistelee ulko-ovella, Hans ohjaa heidät olohuoneeseen.

Gjógv kuuluu Färsaarten suloisimpiin kyliin.

Färsaarten suurimman saaren, Streymoyn, pohjoisrannikolla sijaitsevassa Tjørnuvíkissä asukkaita on viitisenkymmentä ja tapahtumat ovat vähissä. Kirkkokin on auki vain jumalanpalvelusten aikaan.

Kylästä pidetään silti hyvää huolta. Talot näyttävät vastamaalatuilta ja kaikkialla on siistiä. Ilmapiiri on mukavalla tavalla unelias ja pysähtynyt. On tilaa olla itsekseen ja ajatella omiaan – kuten kaikkialla Färsaarilla.

Tanskalle kuuluvan saariryhmän kahdeksantoista saarta ovat levittäytyneet Atlantille Norjan, Skotlannin ja Islannin keskivaiheille. Kööpenhaminasta lentää tänne reilussa tunnissa, mutta paikan päällä tuntuu kuin olisi paljon syrjempänä. On avaraa, tyhjää ja hiljaista.

Asukkaita saarilla on vain 50 000, lampaita on reilusti enemmän. Turismia on alettu edistää vasta viime vuosina, ja vaikka matkailu onkin nosteessa, se on vielä pienimuotoista ja huomaamatonta.

Majoitumme koko viikoksi suurimmalla saarella sijaitsevaan pääkaupunkiin, noin 20 000 asukkaan Tórshavniin. Se on saariston ainoa paikkakunta, jossa on kaupunkimaista elämänmenoa ravintoloineen ja kahviloineen. Ostoksiakin voi täällä tehdä.

Sirrin sekä Guðrun & Guðrunin putiikeissa myydään tyylikkäitä, lampaanvillaisia neuleita. Matkamuistokaupasta saa pitkät alushousut ja sadetakin.

Tórshavnin viehättävimmät miljööt löytyvät meren ääreltä. Venesatamaa reunustavat värikkäät talot, ja pikkuruinen vanhakaupunki levittyy samalle niemelle, jolle viikingit muinoin kokoontuivat käräjöimään.

The Tarv-ravintolassa tarjotaan grillattua kalaa ja lihaa.

Alue on mitä herttaisin satoja vuosia vanhoine puurakennuksineen ja kiemurtelevine kävelykujineen. Punaisissa taloissa, vanhoissa varastoissa, sijaitsevat Färsaarten virastot.

Mustaksi tervatuissa taloissa asutaan, kun taas tummanruskeissa pitävät majaa kaupungin tunnelmallisimmat illallisravintolat. Niissä on ruohokatto ja valkoiset ruutuikkunat.

Ræst on erikoistunut hapatettuihin paikallisruokiin. Fútastova tarjoaa klassisia liha- ja kala-annoksia, Áarstova lammasta ja merenantimia.

Me herkuttelemme kodikkaassa kalaravintola Barbarassa raparperimehusta ja kuohuviinistä sekoitetulla aperitiivijuomalla, sinisimpukoilla ja Atlantin tuoreella kalalla.

Lattialankut narahtelevat askelten alla ja puheensorina täyttää pienen huoneen. Pöytien kannet on tehty kaakeleista, joihin on maalattu meriaiheisia kuvia, ja jokainen lautanen on vähän erilainen.

Tórshavn on mukava tukikohta, mutta kovin paljon aikaa siellä ei kannata viettää. Pääsaarelta pääsee autolla viidelle muulle saarelle siltoja ja merenalaisia tunneleita pitkin. Muille saarille kuljetaan lautoilla tai helikopterilla.

Ruohokattoiset talot maastoutuvat hyvin maisemaan. Färsaarilla kanalatkin ovat kauniita.

Autoilemme ahkerasti eri puolilla saaristoa. Tiet ovat hyviä ja liikennettä on tuskin nimeksi. Määränpäämme on useimmiten jokin kylä, mutta perille ei ole kiire: jokainen tieosuus näyttää maisemareitiltä. Ympärillä nousevat puuttomat viheriöt ja kallioiset seinämät. Vuonojen ja merenlahtien notkoja koristavat kirjavat rantatalot.

Välillä sumu kätkee vuoria, kyliä, teitä ja kokonaisia saaria. Sadesäällä erottuu vesiputouksia joka puolella. Komein on vuoristojärvestä vetensä saava vuolas Fossá, joka ryöppyää autotien vierellä kahdessa osassa.

Kun sateet taukoavat, niityt puhkeavat täyteen pieniä violetteja, keltaisia ja valkoisia kukkia.

Monena päivänä samoilemme myös rinteillä kulkevilla poluilla, jotka vievät rantajyrkänteille ja majakoille. Harjanteilla seisoessa ja tuulen äkäisesti tempoessa mieli tyhjenee kaikesta turhasta.

Pääkaupungin lähellä poikkeamme Kirkjubøurin kylään. Täällä sijaitsevat Färsaarten tärkeimmät historialliset rakennukset. Mahtaileva keskiaikainen katedraali on pystyssä vain osittain, mutta sen vieressä oleva valkoinen pikkukirkko on yhä käytössä.

Sympaattisin rakennus on 900-vuotias mustanpuhuva talo, jossa on punaiset ikkunanpuitteet. Sanotaan, että se on maailman vanhin yhä asuttu puutalo. Muutama huone toimii vaatimattomana kotimuseona, jossa on kokoelma esineitä, valokuvia ja valaanluisia jakkaroita.

Jotain selittämättömän kiehtovaa on myös Kalsoyn saaren rantakallioilla seisovassa patsaassa, joka esittää hylkeennahasta kuoriutuvaa naista.

Legendan mukaan hylkeet nousevat rannalle kerran vuodessa, riisuvat nahkansa ja muuttuvat ihmisiksi yhden yön ajaksi. Toinen taru kertoo, että eräänä yönä muuan neito jäi vangiksi ja eli elämänsä maanviljelijän vaimona.

Lintujen saarella, Mykinesillä, odottavat uljaat patikointimaisemat. Saarelle pääsee vain veneellä tai helikopterilla.

Saarista suurimman vaikutuksen tekee pieni ja eristäytynyt Mykines, jonne pääsee vain veneen tai helikopterin kyydissä.

Tuhansien merilintujen kotiseutu näyttää mystiseltä sumujen saarelta, kun aalloilla keikkuva veneemme lähestyy sen pystysuoria jyrkänteitä ja ruohoisia rinteitä. Saaren korkeimmat kalliot ovat verhoutuneet pilviin.

Laiturin liepeillä on talorypäs, jossa on kahvila ja pari vaatimatonta majapaikkaa. Vastaan astelee kukko, ja hanhi ylittää puron kävelysiltaa pitkin.

Polku johtaa saaren kärkeä vartioivalle majakalle. Pitkän ja jyrkän ylämäen jälkeen kulku helpottuu. Ylhäältä näkee kauas. Suulat ja lokin sukuiset pikkukajavat kaartelevat ilmassa.

Hellyttävimpiä ovat kirjavanokkaiset lunnit. Niitä on satoja: osa kelluu aalloilla ja osa nököttää jyrkänteen reunalla, katse suunnattuna merelle. Aivan kuin ne ihailisivat kanssamme sykähdyttävän kaunista panoraamaa.

Hienolta näyttää vielä silloinkin, kun lähdemme kotimatkalle ja nousemme helikopterilla pehmeästi ilmaan. Pilvet ovat laskeutuneet entistäkin alemmas, joten lennämme matalalla rannikoita myötäillen.

Lampaita on jyrkimmilläkin rinteillä, uskomattomissa paikoissa. Raikasta ilmaa ja tilaa riittää, ja tuoretta ruohoa on enemmän kuin ne ikinä ehtivät syödä. Ne ovat paratiisissa. ●

Juttu julkaistu Eevassa 5/2019.

Lunneja ja muita merilintuja näkee helpoiten Mykinesin saarella, jossa ne pesivät kesäaikaan.

Pohjoisella Atlantilla sijaitsevaa saariryhmää leimaa luonnonrauha

  • Färsaaret kuuluvat Tanskalle. Saaristolla on laaja itsehallinto, oma lippu, raha ja kieli, fääri. Saaret eivät kuulu EU:hun.
  • Ilmasto on subarktinen ja merellinen, talvet ovat leutoja ja kesät viileitä. Heinäkuun keskilämpötila on noin kymmenen astetta. Sää voi muuttua hetkessä.
  • Hintataso on hieman Suomea korkeampi. Ravintoloissa pääruuat maksavat noin 30 €, lasi viiniä 8 €. Maksaa voi sekä Tanskan että Färsaarten kruunuilla, ne ovat samanarvoisia. Käteistä tarvitaan harvoin.
  • Auton vuokraaminen kannattaa. Bussilla ei pääse joka paikkaan, ja vuoroja on monin paikoin vähän.
  • Helikopterilennot ovat edullisia: kymmenen minuutin lento Vágar-saarelta Mykinesille maksaa noin 15 €.
  • Färsaarille pääsee esimerkiksi lentäen Kööpenhaminasta tai autolautalla Jyllannista. Saarille poikkeaa myös risteilyaluksia.
1 kommentti