Bulimia on yleinen nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden häiriö, joka muuttaa syömiskäyttäytymistä, sekä alentaa psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä.

– Bulimian oireet ovat luonteeltaan sellaiset, että niihin liittyy paljon häpeää, piilottelua ja salailemista. Tämä saattaa toisinaan jopa estää hakeutumisen hoitoon, sanoo HUSin syömishäiriöyksikön psykologi Katarina Meskanen.

Varhainen hoidon aloittaminen ja aktiivinen työskentely oireista irtautumiseksi ovat nykytutkimuksen valossa keskeisiä tekijöitä bulimian hoidossa.

Nettiterapia madaltaa kynnystä hakea apua häpeällisiltä tuntuviin oireisiin, ja se päästään aloittamaan noin viikon sisällä lähetteen kirjoittamisesta.

Meskasen mukaan hoidon saatavuus paranee merkittävästi, kun nettiterapiaan voi hakeutua maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

HUS:n nettiterapia on noin kolmen kuukauden mittainen. Siinä harjoitellaan hallitsemaan bulimiaan liittyviä oireita, kuten laihduttamista, ahmimista ja oksentamista, sekä opetellaan luomaan uudenlainen suhde syömiseen.

Terapian aikana harjoitellaan tunnistamaan ja muokkaamaan oireita ylläpitäviä ajattelu- ja toimintamalleja, kuten jyrkkiä syömiseen liittyviä sääntöjä, liiallista keskittymistä ulkomuotoon ja vaikeuksia käsitellä kielteisiä tunteita.

Nettiterapiaan kuuluu myös kuuden kuukauden mittainen seurantavaihe, jonka aikana työskentelyä voi jatkaa oman jatkosuunnitelman mukaisesti. Samalla yhteys terapeuttiin kuitenkin säilyy.

Bulimia alkaa usein laihduttamisesta. Tuloksellinen laihtuminen tuottaa positiivisia onnistumisen tunteita, mutta ennen pitkää se saattaa katketa hallitsemattomaan ahmimiseen.

Sairauden kehittyessä ahmimista aletaan kompensoida tahallisella oksentamisella tai paastoamisella.

Vähitellen tästä noidankehästä tulee yhä enemmän otettaan tiukentava sairaus, joka alkaa määritellä elämän sisältöä ja rajoittaa sairastuneen arkea.

Syömishäiriön oireet, sen myötä syntyneet jyrkät säännöt ja siihen liittyvät erilaiset rituaalit alkavat rajoittaa sairastuneen arkista toimintakykyä. Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen voi alkaa uhata merkittävästi myös fyysistä terveyttä.

Sairaudeksi kehittyneelle ahmimishäiriölle on tyypillistä toistuvat, hallitsemattomat ja toisilta salatut ahmimiskohtaukset. Ahmittujen ruokien lihottavaa vaikutusta yritetään estää oksentamisen, laksatiivien, diureettien, paaston tai liiallisen liikunnan avulla.