Apu Keniassa: Näin ihmisen ulosteesta tuotetaan rehua karjalle ja lannoitetta pellolle – Pieni kärpänen tekee ihmeitä
Puheenaiheet
Apu Keniassa: Näin ihmisen ulosteesta tuotetaan rehua karjalle ja lannoitetta pellolle – Pieni kärpänen tekee ihmeitä
Kenian Nairobin slummien keskelle on noussut vessoja, joiden jätöksistä kakkakärpäset tekevät pieniä ja suuria ihmeitä. Yksi voima käymäläihmeen takana on Suomen valtion kehitysrahasto Finnfund.

Mikä yhdistää miljonääriä ja slummissa asuvaa ihmistä, kysyi kolmekymppinen Lindsay Stradley vuonna 2017 TEDwomen-tapahtumassa.

Vastaus: kaikki käyvät vessassa.

Tätä ongelmaa Stradleyn kahden kollegansa kanssa vuonna 2010 perustama yritys, Sanergy, on yrittänyt ratkaista. Ratkaisu on nimeltään Fresh Life

Toilet, slummeihin vietävä wc, joka ei vaadi viemäriverkostoa ympärilleen. Yritys tuo vessoja slummeihin, kuljettaa jätteen pois ja käyttää sen hyödyksi maatalouden tarpeisiin.

Amerikkalaisen MIT:n huippuyliopiston kolmen entisen opiskelijan David Auerbachin, Lindsay Stradleyn ja Ani Vallabhanenin idea Sanergysta ja Fresh Life Toileteista oli saanut alkunsa Keniaan suuntautuneen matkan jälkeen vuonna 2009.

Sanergyn konttori Sameer Business Parkissa Nairobissa.

Idea otti heti tulta ja huomiota riitti.

”Sanergy luo kakasta tuottoa Kenian slummeissa” (CNN, 2012). ”Sanergyn Fresh life -kyykkyvessat torjuvat Kenian köyhyyttä” (Financial Times, 2013). ”Yritys tuo vessoja Kenian slummeihin, tekee jätteestä lannoitetta” (Huffington Post, 2016). Sanergy on saanut runsaasti huomiota, palkintoja ja apurahoja: Bill & Melinda Gates Foundation, DIV, FT/Citi Ingenuity Awards.

WC-jätteestä eläinproteiinia ja lannoitetta

Yritykseen on ollut helppo uskoa. Se iskee tarvehierarkian alakerroksiin: hygieniaan ja ruuantuotantoon, kun wc-jätteestä tehdään lannoitetta ja eläinproteiinia maatalouden tarpeisiin.

Sen voisi periaatteessa monistaa minne tahansa, missä ihmiset asuvat slummimaisissa oloissa.

Toimintamalli on globaalien megatrendien ytimessä. Se osuu kaupungistumiseen (maailmanlaajuisesti slummien asukasmäärän arvioidaan vuoteen 2030 mennessä tuplaantuvan kahteen miljardiin), ruuantuotannon muutokseen (Sanergyn bisnesmallissa hyödynnetään mustasotilaskärpäsestä tehtyä hyönteisproteiinia) ja raaka-aineiden uudelleenkäyttöön (bisnes perustuu kiertotalouteen).

Puolet kaupunkilaisista asuu slummeissa

Kenian kaupungeissa asuvasta väestöstä slummeissa asuu yli puolet. Ylivoimaisesti suurin osa slummeista sijaitsee Nairobissa. Lisää väkeä muuttaa koko ajan, kun ihmiset lähtevät maaseudulta kaupunkiin etsimään parempaa elämää.

Asuminen kaupungissa on kallista. Monet jäävät slummiin, ehkä sukupolvien ajaksi. Ne eivät ole tilapäisiä asumuksia. Siksi kaupunkilaisten ongelmat olisi ratkaistava slummin sisällä.

Sillä ongelmasta tässä puhutaan. Inhimillisestä ja kansantaloudellisesta.

Kunnollisten sanitaatiomahdollisuuksien puuttumisen aiheuttamien sairauksien on arvioitu vievän joka vuosi prosentin Kenian bruttokansantuotteesta.

Tätä ongelmaa Auerbach, Stradley ja Vallabhaneni lähtivät ratkaisemaan.

Tältä näyttävät Fresh Life Toiletin siistit sisätilat. Säiliöt tyhjennetään päivittäin.

Ensimmäinen Fresh Life Toilet rakennettiin Nairobissa sijaitsevaan Mukurun slummiin vuonna 2011. Sen jälkeen Sanergy on rakentanut 3000 vessaa Nairobin slummeihin. Päivittäin se palvelee yli 130 000 ihmistä.

Yrityksellä on 250 työntekijää, toimitilat Nairobin Sameer Business Parkissa.

Fresh Lifen wc-säiliöt tyhjennetään joka päivä. Sen jälkeen jäte, joka vessoista kerätään, viedään keräysasemille. Sieltä kuorma-autot hakevat sen pois, Nairobin viereiseen maakuntaan. Siellä on kakkakärpästen aika aloittaa työnsä ja muuttaa kakkajäte hyötykäyttöön.

Yrityksellä on vitsikkäitä sloganeita: Shit happens for a good reason. We don’t give a shit.

Don’tin yli on vedetty ruksit. We give a shit.

Sanergyn sloganeista on tehty magneetteja.

Vessat luovat työtä slummeihin

Lindsey Stradleyn nauhoitetun TEDwomen-puheenvuoron näki vuonna 2017 myös Suomen valtion kehitysrahoittaja Finnfundin analyytikko.

Puheessa, jonka analyytikko näki, Stradley kertoi Kenian pääkaupungin Nairobin viemäröintiongelmasta. Ongelma oli suuri: siihen, että Keniassa olisi kattava wc-verkosto kaikille, menee arviolta 150 vuotta.

Analyytikko kiinnostui. Olisiko Sanergy hyvä investointikohde Suomen valtiolle ja Finnfundille?

Sisältöä ei voida näyttää
Valitsemasi suostumukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Muokkaa asetuksia evästeasetuksissa.

Sanergy vaikutti sopivan Finnfundin tavoitteisiin.

Sen liiketoiminta perustui kiertotalousmalliin. Yrityksen päämääränä oli parantaa slummien asukkaiden oloja konkreettisilla toimilla.

Sanergyn rahoittaminen tuntui myös ainutlaatuiselta mahdollisuudelta: harvoin köyhissä oloissa elävien ihmisten arkeen pääsisi vaikuttamaan näin suoraan.

Finnfundilla pidettiin myös siitä, että wc:t loivat työtä: vessayrittäjät, joita tänä päivänä on jo yli 2 400, ovat slummien asukkaita.

Osa Mukuru kwa Reubenin slummien Fresh Life Toileteista on yleisessä käytössä.

Finnfund uskoi Sanergyn liikeideaan

Myönteinen vaikutelma vahvistui, kun Finnfundilla yhä työskentelevä Markus Pentikäinen vieraili Sanergylla myöhemmin 2017. Liikeidea oli hyvä, ja pääasiassa kenialaisista koostuva tiimi vaikutti motivoituneelta.

Finnfundia mietityttäneet tuoteturvallisuuteen liittyvät seikat oli otettu vakavasti.

Finnfund päätyi rahoittamaan Sanergya 1,25 miljoonalla dollarilla eli reilulla miljoonalla eurolla. Se oli pikkusumma: Finnfund rahoittaa vuosittain kehittyvissä maissa 20–30 projektia. Rahoitettava summa on monina vuosina ylittänyt 200 miljoonaa euroa.

Sanergyn kohdalla rahoitus jäi verrattain pieneksi, koska riski oli suuri. Se ei vielä ole kannattava yritys. On mahdollista, että Finnfund ei saa koskaan yritykseen sijoittamiaan rahoja takaisin.

Finnfundilla uskotaan, että tästä kenialaisesta projektista saa.

Hyvästit lentäville vessoille

Kello on tuskin aamuyhdeksää, mutta Mukurun slummissa Nairobin kaakkoisosassa aurinko matkaa kohti keskitaivasta. Sinisiin haalareihin sonnustautuneet Felix Munyasa ja Ayub Ochieng ovat tehneet töitä jo melkein neljä tuntia. Haalareissa lukee Fresh Life.

Miehet asettavat kasvoilleen valkoiset hengityssuojaimet. Sitten he tyhjentävät sinisen vessan säiliön asuinkorttelissa Mukuru kwa Njengassa.

Felix Munyasa ja Ayub Ochieng tyhjentävät vessaa Mukuru kwa Njengassa.

– Nämä [vessat] ovat auttaneet paljon. Aiemmin ihmiset käyttivät lentäviä vessoja, kertoo Munyasan ja Ochiengin pomo Erick Omondi.

Siis pusseja.

– Sitten ne heitettiin jonnekin.

30-vuotias Omondi on syntyperäinen mukurulainen. Hän aloitti työt Sanergylla noin viisi vuotta sitten wc-säiliöiden tyhjentäjänä, mutta on edennyt työssään.

Nyt hän valvoo kerääjien työtä ja suunnittelee työprosesseja – paitsi slummissa, myös Sanergyn pääkonttorilla muutaman kilometrin päässä. Sinne hän on tänäänkin menossa. Omondin tiimissä työskentelee kymmeniä wc-jätteiden kerääjiä.

Hänen palkkansa on tuplaantunut noin 20 000 shillinkiin eli vajaaseen 200 euroon kuussa. Slummissa se on iso raha, Omondi sanoo. Työ Sanergylla on mahdollistanut sen, että Omondi voi opiskella yliopistossa.

Winfred Kanini myy työkseen vessapaperia.

Uusista vessoista ei ole tullut valituksia

Slummissa työttömyys on suuri ongelma, monien mielestä suurempi kuin mikään muu. Eniten tilanteesta kärsivät nuoret.

Winfred Kanini muutti Mukuru kwa Njengaan kymmenisen vuotta sitten Machakoksen maakunnasta.

Hänen aaltoilevasta metallista tehty asuntonsa on pieni, arviolta reilu kymmenen neliötä, mutta siinä on kaksi erillistä tilaa: olohuone ja pitsikankaalla eristetty makuutila.

Olohuoneessa on matala pöytä ja siniset stereot. Seinällä roikkuu kalenteri.

Elannokseen Kanini myy vessapaperia. Rullan saa 20 shillingillä. Kun Fresh Life Toilet tuli tähän kortteliin alkuvuodesta 2018, muutos oli Kaninin mukaan suuri.

Aiemmin ”lentäviä vessoja” ja kuukautissuojia oli ympäriinsä. Enää ei. Korttelin naiset pitävät wc:n puhtaana. Aamuisin Kaninin ystävän Erick Omondin alaiset tulevat tyhjentämään sen. Aina ajallaan.

Kanini ei ole kuullut, että kukaan olisi valittanut Fresh Life Toiletista. Asunnon vuokra, 1 300 shillinkiä kuussa, ei wc:n takia ole noussut.

Vessoja melkein joka korttelissa

Greenslum innovation hub, lukee vihreässä kyltissä Mukuru kwa Reubenissa, lyhyen automatkan päässä Mukuru kwa Njengasta.

Kadulla on lihakauppa, puhelinliittymiä mainostava kioski, vihannesmyymälä. Avokadot maksavat viisi shillinkiä.

Toisen kerroksen terassilla auringossa kuivuvien pyykkien vieressä nököttää sininen tönö. Fresh Life Toilet.

Alakerrassa palvelee Kaza moyo cafe. Siellä myydään tyypillisiä kenialaisia ruokia: maissijauhosta tehtyä ugalia, chapatia ja mandazia, uppopaistettua leipää. Sellaista Erick Omondikin teki täällä kwa Reubenissa kolme vuotta sitten vaalien jälkeen.

Hän oli joutunut muuttamaan pois kwa Njengan alueelta hetkeksi. Kwa Njengassa oli liian turvatonta. Välit luo-heimon ja kikuju-heimon välillä olivat kärjistyneet.

Omondi on luo. Hän kertoo, että kikujut tappoivat hänen isänsä. Nyt tilanne on parantunut. Ihmisten välillä, ja hygieniassa.

Omondin mukaan vessa on nyt ”melkein joka korttelissa”. Mukurussa niitä on yli 700. Lisää on tulossa.

Toisen kerroksen terassilla pyykkien vieressä nököttää sininen tönö. Fresh Life Toilet. Alakerrassa toimii kahvila.

Vessat lisänneet tyttöjen koulunkäyntiä

Systeemi toimii siten, että Sanergylta ollaan yhteydessä maanomistajiin, ja he tarjoavat mahdollisuutta ryhtyä vessayrittäjiksi pientä kuukausittaista maksua vastaan. Yrittäjät sitoutuvat huolehtimaan, että wc on siisti.

Kaikilla korttelin asukkailla on pääsy wc:hen ympäri vuorokauden. Siivousvuorot jaetaan asukkaiden kesken.

Sanergyn tutkimusten mukaan vuokrat eivät välttämättä edes nouse, koska pääsy wc:hen tekee alueesta vuokralaisten kannalta haluttavamman. Koulujen alueella sijaitsevat Fresh Life Toiletit ovat Sanergyn tekemien kyselyjen mukaan lisänneet varsinkin tyttöjen koulunkäyntiä.

Kuukautisten aikana tytöt ovat helposti jääneet pois koulusta, koska pääsyä wc:hen ei ole ollut.

Osa wc:istä on julkisia. Ne ovat jonkun vessayrittäjän vastuulla. Käytöstä peritään pieni maksu.

Eloperäinen jäte kompostoidaan lannoitteeksi.

Tonnikaupalla sitä itseään

Jos asiat olisivat menneet niin kuin useimpina vuosina, täällä olisi kuivaa ja eläimiäkin voisi nähdä: seeproja ja antilooppeja, jopa puhveleita.

Mutta nyt Sanergyn tehtaalle johtava hiekkatie Machakoksen maakunnassa muutaman kymmenen kilometrin päässä Nairobin keskustasta on sateesta muhkuroilla.

Joka puolella vihertää. Akaasiapuiden latvukset muodostavat viherkattoja. Punaiset kukat kukkivat, ilmassa lentää perhosia.

Tehdasalueella haisee kakka. Nairobista peräisin oleva kakka ja muu eloperäinen jäte kompostoituu vihreiden peitteiden alla, kymmenien metrien pituisissa kasoissa suurella pihalla. Lopulta se päätyy orgaaniseksi lannoitteeksi maanviljelijöille.

Tämä lannoite ei kuitenkaan ole pääasiallinen syy sille, miksi Finnfund päätti sijoittaa Sanergyyn.

Todellinen syy parveilee piha-alueella sijaitsevan valoisan rakennuksen sisällä. Sen nimi on Hermetia illucensia, mustasotilaskärpänen.

Enää täällä on vain pieni raapaisu Sanergyn mustasotilaskärpäsyhdyskunnasta. Suurin osa on jo siirretty uuteen tehtaaseen, jota rakennetaan lähistölle. Siellä eläinproteiinin tuotantokapasiteetti on kymmenkertainen.

Kärpäsen muodonmuutoksen neljä vaihetta

Mies nimeltä Job Wachira johdattaa sisään. Hän toimii projektinjohtajana. Mukana on myös Sanergyn viestinnästä vastaava Sheila Kibuthu. Oppaana mutta myös vastaamassa, ettei yrityssalaisuuksia valu julkisuuteen.

Pöydällä on muovikulhoja. Niissä tapahtuu nelivaiheinen muodonmuutos, jonka aikana mustasotilaskärpäsen toukasta tulee koteloitumisen kautta aikuinen, Wachira kertoo. Siis niistä, jotka eivät päädy eläinproteiiniksi sitä ennen.

Mustasotilaskärpäsen muodonmuutos on nelivaiheinen.

Sanergyn liiketoimintamallin kannalta tämä on oleellista, koska muodonmuutoksessaan mustasotilaskärpänen käyttää hyödykseen orgaanista jätettä. Sitä, jota saadaan esimerkiksi Mukurun Fresh Life Toileteista.

Osan jätteestä Sanergy kerää myös esimerkiksi Nairobin alueen hotelleista. Käyttämättä jääneitä mangoja, banaaneja, vesimeloneja.

Toukkavaiheen aikana mustasotilaskärpäsen toukka uusii nahkansa kuusi kertaa. Jos ravintoa on tarpeeksi saatavilla, vaihe kestää runsaat kaksi viikkoa.

Toukka voi kasvaa lähes kolmen senttimetrin pituiseksi ja saattaa painaa jopa 220 milligrammaa.

Se on erittäin proteiinipitoinen: jopa yli 40 prosenttia painosta on proteiinia. Proteiinipitoisuus on suurempi kuin esimerkiksi naudanlihapihvissä.

Siksi se on Sanergylle niin tärkeä.

Job Wachira on projektinjohtajana Sanergyn tehtaalla.

Vain pieni osa Sanergyn mustakärpäsistä saavuttaa koteloitumisvaiheen. Suurin osa erotellaan, kuivataan ja pussitetaan. Ruokaa tuontantoeläimille.

Aikuisia mustasotilaskärpäsiä parveilee valkoisessa häkissä. Enää ne eivät syö. Tämä on hyvä laji hyönteisproteiinin tuottamiseen.

Taudit eivät leviä, kun lentävä hyönteinen ei tarvitse ravintoa. Nyt aikuisten tehtävä on lisääntyä.

Pian munittuaan ne kuolevat: aikuisen mustasotilaskärpäsen elämä kestää alle kymmenen päivää. Munille annetaan kaupasta saatavaa kananruokaa, ja kiertokulku alkaa alusta.

Aikuisen mustasotilaskärpäsen elämä kestää alle kymmenen päivää.

Bakteerit kuolevat

Tehtaan pihalle ajaa valkoinen kuorma-auto.

– Vessajätettä saa kuvata vain säiliöissä. Ihmiset saattavat helposti kokea ällötyksen tunteita, Sheila Kibuthu sanoo.

Samat kysymykset mietityttivät myös Finnfundilla ennen rahoituspäätöksen tekemistä. Onko ruuantuotantoon liittyvä liikeidea, jonka merkittävä mahdollistaja on ihmisen kakka, kestävä?

Huoli on turha. Aineen olomuoto muuttuu, mutta sillä on sama perusta. Ulosteen kiinteä aine koostuu lähinnä hiiliyhdisteistä, orgaanisesta aineesta, joka on välttämätöntä elämän ylläpitämiselle.

Sanergyn laitoksella jätteestä tehdään uuden elämän rakennusainetta. Ulosteen kiinteä aine koostuu hiiliyhdisteistä, orgaanisesta aineesta, joka on välttämätöntä elämän ylläpitämiselle.

Useimmat ravintoaineet, kuten rasva, proteiinit, hiilihydraatit ja vitamiinit, ovat orgaanisia yhdisteitä. Samoin eläimet, kasvit ja ihmiset.

Ulosteen sisältämät vaaralliset bakteerit kuolevat pääasiassa jo siinä vaiheessa, kun toukka käyttää ulostetta ravinnokseen.

Mustasotilaskärpäsistä syntynyt eläinproteiini lämpökäsitellään, jotta loputkin bakteerit kuolevat.

Ihmisten ulosteesta saa oikealla käsittelyllä turvallista ja tehokasta orgaanista lannoitetta.

Eläinproteiinin ja orgaanisen lannoitteen jokainen tuote-erä testataan. Molemmilla tuotteilla on Kenian hallituksen myöntämä sertifikaatti.

Tulokset ovat olleet hyviä, Sanergyn verkkosivuilla kerrotaan. Maaperän ravinteikkuus on heidän mukaansa parantunut, sadot kasvaneet. Sanergyn hyönteisproteiinia saaneet eläimet ovat keskimäärin suurempia.

Kibuthu johdattaa huoneeseen, jossa muodonmuutosprosessin kautta syntynyt eläinproteiini menee uuniin.

– Huomaatko? Tuoksuu popcornilta.

Siinä sitä nyt on. Sanergyn tuottamaa valmista eläinproteiinia.

Finnfund

  • Virallisesti Teollisen yhteistyön rahasto Oy.
  • Perustettu vuonna 1980.
  • Tarjoaa pitkäaikaisia sijoituslainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä.
  • Finnfundin tavoite on tehdä kannattavia sijoituksia, joilla on sekä ilmasto- että kehitysvaikutuksia, kuten uusien työpaikkojen luominen.
  • Finnfundin omistavat Suomen valtio (93,4 %), Finnvera (6,5 %) ja Elinkeinoelämän keskusliitto (0,1 %).
  • finnfund.fi
Kommentoi »