Turvotus on erinomainen kysymys. Nesteen pysymiseen verisuonten sisällä tarvitaan osmoottista painetta. Veressä tulee olla riittävästi natriumia ja valkuaista, jotka vetävät nestettä suonen sisään.

Jos natriumia saadaan enemmän kuin lääkäri määrää, nestettä kertyy elimistöön ja verivolyymi lisääntyy, mikä pyrkii kohottamaan verenpainetta.

Liikamitoitettu suolan, tarkemmin natriumin, saanti selittää valtaosan länsimaiden kohonneesta verenpaineesta. Neste näkyy nopeasti puntarissa suolaisen aterian jälkeen – olen pannut merkille laivakeikkojen lohipöydissä. 

Jos veren natrium laskee poikkeuksellisesti vaikkapa älyttömiä määriä vettä juomalla, neste ei pysy verenkierrossa, vaan karkaa kudoksiin, esimerkiksi aivoihin aiheuttaen sekavuutta ja hengenvaarallisen tilan. Kun helteillä ja kestävyysurheilusuorituksissa korvataan menetettyä nestettä, pitää muistaa nauttia nesteytyksen yhteydessä suolaa.

Albumiinit ovat valkuaisaineita, jotka syntetisoituvat maksassa. Noin 60 prosenttia plasman valkuaisaineista on albumiinia. Se kuljettaa mukanaan monia aineita ja sitoo runsaasti vettä. Sen osuudeksi arvioidaan noin 80 prosenttia veren osmoottisesta paineesta. Jos veressä on albumiinia vähän, karkaa neste kudoksiin.

Kauhukuvissa nälkää näkevistä lapsista pistää silmään turvonnut vatsa. Maksan vajaatoiminnassa kuten kirroosissa kehittyy turvotuksia. Niin käy myös silloin, jos ravinto ei imeydy suolesta normaalisti vaikkapa haiman vajaatoiminnassa.

Luonnollisesti pahemmassa munuaisten vajaatoiminnassa neste ei poistu normaalisti, joten turvotuksia kehittyy. Valikoiduilla potilailla tarvitaan lopulta dialyysiä ja munuaissiirrettä.

Sydämen vajaatoiminta ei ole sairaus vaan oire, minkä taustalla piilee 90 prosenttisesti verenpaine- ja sepelvaltimotauti sekä läppävika. Vajaatoiminnan syy pyritään selvittämään ja hoitamaan. Jalkojen turpoaminen on sydämen vajaatoiminnan myöhäisoire, jolloin myös sydämen oikea puoli alkaa piiputtaa. Jos potilaalla ei ole muita oireita kuin jalkojen turvotus, sen taustalla tuskin piilee sydänsairautta.

Lämpö laajentaa verisuonia. Sepelvaltimotautipotilaat pitävät yleensä maltillisesta saunomisesta. Tiheällä löylyttelyllä on nyt todettu jopa suotuisaa ennusteellista vaikutusta. Valikoiduilla pulskilla emännillä jalat tuppaavat turpoamaan helteillä. Tilannetta on järjetöntä hoitaa nesteenpoistolääkkeillä (diureetti).

Ikäihmisillä yleisin jalkojen turvotuksen syy on vähenevä lihastyö. Maa vetää meitä puoleensa, ettemme singahtaisi avaruuteen. Mikäli istumme päivät pitkät, jalat voivat turvota komeiksi kuin pölkyt.

Hoidon kulmakiviä ovat liikkuminen, jalkojen kohoasento, lymfahoito ja tukisukat. Inaktiviteettiturvotuksen hoidossa ei pidä käyttää diureetteja, joilla esiintyy haittoja. Oikea diureetti oikeassa paikassa on toki välttämätön (paha sydämen/munuaisten vajaatoiminta).

Jalkoja voivat turvottaa myös laskimoiden vajaatoiminta (rusehtavat sääret) ja lääkkeet. Yleinen turvotuksen syy on kalsiumkanavansalpaajalääke, erityisesti amlodipiini, minkä joudun usein vaihtamaan.

Äitisi hoito vaikuttaa asialliselta. Diureettia tuskin kannattaa lisätä.