Suomalaiset ovat yksi maailman eniten maitotuotteita käyttävästä kansasta. Meille onkin jo lapsesta asti iskostettu päähän, että maito on hyvä D-vitamiinin lähde. Se pitää paikkansa, mutta pimeässä, talvisessa Suomessa, tarvitaan paljon muutakin kuin muutama lasillinen maitoa päivässä.

Mistä sitten tietää, että kärsii D-vitamiinin puutteesta? Aukottomasti sen paljastaa vain verikoe, joka kannattaakin käydä ottamassa, jos lukuisat seuraavista oireista kuulostavat tutuilta.

Väsymys, kolotukset, nivelkipu, lihasten heikkous, kärttyisyys, masennus, lapsettomuus ja hengityselisairaudet, kuten astma, ovat oireita, jotka voivat jatkua kuukausia ilman, että niitä osaa yhdistää D-vitamiinin puutteeseen. Hieman selkeämpiä oireita ovat esimerkiksi otsan hikoilu tavattomassa tilanteessa ja krooniset tulehdussairaudet.

Selkeään puutostilaan auttaa D-vitamiinikuuri, mutta ravinnossa kalat ja vitaminoidut juomat kannattaa ottaa osaksi ruokavaliota. Pitkään aikuiselle suositeltiin Suomessa 10 mikrogramman päivittäistä D-vitamiiniannosta. Se ei uusimpien tietojen mukaan riitä, varsinkaan pimeänä vuodenaikana ja 20–25 mikrogramman päiväsaantia pidetään sopivampana. Veren D-vitamiinin eli kalsidiolin pitoisuus pitäisi uusien viitearvojen mukaan olla vähintään 75 nmol/l. Keskimäärin suomalaismiehillä arvo on 63, -naisilla 67 eli selvästi alle suositusten.

Pitkäaikainen puutostila voi aiheuttaa myös vakavia pitkäaikaissairauksia, joihin pelkkä D-vitamiinilisä ei enää auta. Näitä ovat muun muassa sydän- ja verisuonitaudit, psoriasis, krooninen kipu, korkea verenpaine ja maksasairaudet.

Lähteet: Terveyskirjasto, Käypä hoito -suositus