Tunnelukot ovat lapsuudessa ja nuoruudessa opittuja keinoja selvitä vaikeista tilanteista. Huomaamattamme toimimme usein aikuisena menneisyyden keinoilla, tunteiden lukitsemana.
Alistutko parisuhteessasi?
Alistumisen tunnelukon vuoksi parisuhteessa on vallankäyttöä. Annat kumppanisi tehdä päätöksiä ja valintoja puolestasi, olet kiltti ja joustava, miellytät etkä sano vastaan. Vältät itsesi ilmaisua konfliktien pelossa ja tunnet olevasi ansassa huonossa parisuhteessa, mutta et koe mahdolliseksi irtautua siitä. Jos hyökkäät tunnelukkoa vastaan, toimit jyrkästi ja tylysti. Reagoit vihalla alistamisyrityksiin. Sitoutuminen tarkoittaa sinulle alistumista.
Vältteletkö ongelmistasi puhumista?
Emotionaalisen estyneisyyden tunnelukon vuoksi pidät tunteesi kurissa etkä ilmaise niitä. Et uskalla olla spontaani ja laitat järjen etusijalle tunteisiin nähden. Olet usein ahdistunut, koska tunteesi eivät pääse esille. Vältät ongelmista puhumista, koska ne voivat aiheuttaa tunteita. Pidät kumppaniasi etäällä ja vetäydyt yksinäisyyteen. Kun hyökkäät tätä tunnelukkoa vastaan, olet impulsiivinen ja töykeä, viha purkautuu raivokohtauksena. Estynyt tai kontrolloiva kumppani on sinulle myrkkyä.
Hylkäsitkö itsesi ja parisuhteesi?
Hylkäämisen tunnelukon vuoksi et voi luottaa suhteen jatkumiseen. Valitset helposti kumppanin, joka ei kunnolla sitoudu, mutta pysyt silti suhteessa kärsien epävarmuudesta. Et silti edes yritä pitää häntä itselläsi, koska uskot eron olevan joka tapauksessa edessä. Kun hyökkäät tunnelukkoa vastaan, toimit omistushaluisesti ja takertuen. Uhkaat itse herkästi erolla.
Etkö uskalla rakastua?
Tunnelukot näkyvät parisuhteessa ja myös eroamisessa. Miten solmia uusi parisuhde eron jälkeen ilman tunnelukkoja? Suhteen loppuminen ja uuden suhteen alku aktivoivat ydintunnelukkojamme, joita ovat esimerkiksi alistuminen, emotionaalinen estyneisyys ja hylkääminen. Tunnelukkoja on lukuisia muitakin. Muista, että uusi suhde on myös hyvä mahdollisuus avata lukkoja.
Kimmo Takanen: Tunne sydämesi. Matka uuteen rakkauteen (WSOY)
Kuvitus: Anu Ikävalko
Juttu on julkaistu Eevan numerossa 08/2016.
