Tatuointien mahdolliset terveysriskit ovat ­nousseet julkiseen ­keskusteluun, kun EU-jäsenmaita sitovan REACH-kemikaali­asetuksen nojalla annettu rajoitus astui voimaan tammikuun alussa. Monet käytössä olleet ­tatuointivärit ­kiellettiin. Ennen tammikuuta värejä ei säädelty Suomessa juuri mitenkään.

Husin iho- ja allergiasairaalassa työskentelevä erikoislääkäri Nicolas Kluger on perehtynyt tatuointien haitta­vaikutuksia käsitteleviin tutkimuksiin, ja hän hoitaa haittavaikutuksia saaneita potilaita kerran kuukaudessa Pariisissa. Hänen koontitutkimuksensa mukaan jopa kolmannes tatuoinnin ottaneista raportoi vähäisistä oireista kuten ­kutinasta ja turvotuksesta vielä useiden kuukausien päästä tatuoimisesta.

Haittavaikutukset painottuvat mustaan ja punaiseen väriin. Musta on ennen ­saattanut sisältää DNA:ta muuttavia hiilivetyjä. Yksi mahdollisista vierasainereaktioista on granulooma. Se aiheuttaa ihoon ohimeneviä, rakkulamaisia kyhmyjä.

– Punainen väri on siinä mielessä ­haitallinen, että mahdollinen reaktio voi helposti toistua seuraavalla tatuointi­kerralla. Mustan tatuoinnin kohdalla oireet eivät yleensä toistu, Kluger kertoo.

Haitallinen allerginen reaktio voi olla myös voimakasta kutinaa tai kovaakin kipua.

EU:ssa ei ole standardisoitua menetelmää, jolla voisi arvioida ihon alle pistetyn aineen terveydelle aiheuttamia riskejä.

Korona-aikana osa tatuoinnin ­ottaneista raportoi ihoreaktioista sairastetun koronan tai koronarokotteen ­jälkeen. Yhteyttä tatuointiaineisiin ei ole kyetty todistamaan.

– Haittavaikutukset voivat tulla ilmi vasta kuukausia tai jopa vuosia tatuoimisen jälkeen. Reaktio voi ilmetä myös ­esimerkiksi auringonoton vaikutuksesta.

Alaselän tatuointia on joskus pidetty esteenä raskaana olevan naisen epiduraalipuudutukselle.

– Se on vain hypoteesi. Tarvittaessa ­piikin voi yleensä pistää aina kohtaan, joka ei ole tatuoitu.