Nummelalaisen Valter Laineen, 84, silmät ovat virkeät ja kädenpuristus luja. Aamupäivä on jo pitkällä, ja lounassalaatti maistuu, vaikka hänen verisuoneensa on juuri tiputettu kolmas lääkeannos aivan uutta syöpälääkettä, pembrolitsumabia. Helsingin Docrates Syöpäsairaalassa annettu hoito on osa maailmanlaajuista lääketutkimusta, jossa muutama sata potilasta saa uutta immunologista syöpälääkettä.

Laine on loistava esimerkki siitä, miten uudet lääkkeet ovat mullistaneet monen syöpäpotilaan elämän. Juuri nyt Laineen eturauhasen häiriöihin viittaavat PSA-arvot (prostataspesifinen antigeeni) ovat lähellä nollaa, niin alhaiset kuin ne voivat olla. Syöpä näyttää nyt olevan hyvin hallinnassa, ja Laineen vointi on erinomainen.

Vielä joitakin kuukausia Laine ajatteli, että elämän loppu on lähellä. Hän oli valmis lähtemään, mutta sattuma puuttui peliin.

Valter Laineen eturauhassyöpä löydettiin viisi vuotta sitten. Aluksi tautia hoidettiin hormonilääkepistoksin Lohjalla, mutta pian Laine siirtyi yksityiseen Docrates Syöpäsairaalaan Helsinkiin.

Siellä Laineelle annettiin sädehoitoa, jolla onnistuttiin tuhoamaan sädetetyillä alueilla sijainneet kasvaimet. Hoidosta aiheutui lieviä haittoja peräsuolen ja vatsalaukun limakalvoille.

Syöpä oli kuitenkin levinnyt eturauhasesta aluksi lonkkien alueelle luustoon ja pehmytkudoksiin, sitten rintakehän luustoon. Sädehoito näytti tehoavan kasvaimiin, mutta korkealla olevat PSA-arvot kertoivat syövän jatkavan leviämistään.

Laineen syöpähoidot jatkuivat sytostaattilääkityksellä, jolla PSA-arvot saatiin laskemaan. Haittavaikutukset olivat huomattavia: jalkojen neuropatia heikensi tuntoa jalkateristä, mikä haittaa tasapainoa ja vaikeuttaa kävelemistä. Tunto heikkeni myös sormenpäistä.

– Kun hoitojakso loppui, arvot näyttivät hyviltä, mutta sen jälkeen tauti taas yltyi, oikein riehaantui. Ajattelin, että elän nyt viimeisiä kuukausiani. Vaimoni oli kuollut syöpään pari vuotta aikaisemmin, Laine kertoo.

Silloin Docrateen sädehoidon ylilääkäri, dosentti Timo Joensuu ehdotti, että Laine osallistuisi uutta lääkettä testaavaan tutkimukseen.

Testattava uusi lääke oli pembrolitsumabi, immunologinen syöpälääke, jota on käytetty eniten melanooman hoitoon hyvin tuloksin. Nyt sitä testataan eturauhassyövän hoitoon 120 tutkimuslaitoksessa eri puolilla maailmaa. Suomessa kliinisessä tutkimuksessa ovat mukana Docrates Syöpäsairaalan lisäksi Kuopion, Tampereen ja Turun yliopistolliset keskussairaalat.

Meneillään oleva tutkimus on niin sanottu toisen vaiheen kliininen lääkekoe, jossa muutama sata potilasta eri puolilla maailmaa saa samaa lääkettä. Ensimmäisen vaiheen tutkimustulokset ovat olleet lupaavia.

Docrates Syöpäsairaalassa testattiin pembrolitsumabia jo viime vuonna, samoin kuin toista immunologista lääkettä, nivolumabia. Immunologisella lääkkeellä tarkoitetaan ainetta, jolla pyritään saamaan kehon immuunipuolustus hyökkäämään syöpäsoluja vastaan.

Idea ei ole uusi: ensimmäiset immunologiset lääkkeet olivat interferoneja, joita käytettiin muun muassa melanooman hoidossa jo 1970–80-luvuilla. Nyt testattavat uudet lääkkeet ovat vaikutusmekanismiltaan erilaisia.

– Ihmisen immuunipuolustus epäonnistuu syöpäsolujen tuhoamisessa, ja syöpä pääsee leviämään. Syöpä onnistuu tavallaan piiloutumaan immuunipuolustukselta. Uusilla lääkkeillä pyritään estämään piiloutuminen, jotta kehon puolustusmekanismit pääsevät syöpäsolujen kimppuun, Timo Joensuu sanoo.

Uudet immunologiset lääkkeet ovat nyt tulossa nopeasti useiden syöpäsairauksien hoitoon. Ne ovat toistaiseksi kalliita – yksi hoitokerta maksaa tuhansia euroja – mutta hoitoteho on usein hyvä. Niitä käytetään jo melanooman ja keuhko- sekä munuaissyövän hoidossa. Immunologisia lääkkeitä voidaan harkita erityisesti, jos potilaalla on parantumaton syöpä ja yleiset Käypä hoito -suositusten mukaiset hoidot on jo kokeiltu.

– Lähestymme tilannetta, jossa myös levinneestä eturauhassyövästä voisi parantua, jos näkyvät syöpäpesäkkeet saadaan poistettua leikkauksella ja sädehoidolla sekä oma immuunipuolustus herätettyä immunologisilla lääkkeillä, dosentti Joensuu kertoo.

Muutaman kuukauden hoidon aikana Valter Laineen PSA-arvot ovat laskeneet 270:stä lähelle nollaa. Se on hieno hoitovaste uudelle lääkkeelle, jota hän on saanut kolme kertaa. Sivuvaikutukset ovat olleet ”mitättömiä”. Mieli on pirteämpi kuin pitkään aikaan.

– Jos tästä vielä selviän, pääsen ensi kesänä jälleen melomaan ja nukkumaan riippumattoon, Laine sanoo.

Laine aloitti melontaharrastuksen vasta eläkkeelle jäätyään, mutta se on vienyt hänet jo kaikkialle Suomeen, ulkomaillekin. Laine on melonut muun muassa Torniosta Virolahdelle ulottuvan Sinivalkonauha-reitin, runsaat 1 300 kilometriä. Portugalissa ja Thaimaassa hän on melonut kevytrakenteisella matkakajakillaan, joka kulkee koottuna repussa. Rimakehikosta ja kangaspäällisestä koottava kulkupeli on vakaa, mutta hiukan hitaampi kuin muovipäällysteinen kajakki.

– Minulla on omat tapani melojana. Teen eskimokäännöksen eri tavoin kuin yleensä opetetaan, mutta siten pääsen varmasti ylös myös todellisessa tilanteessa enkä vain uimahallin kokeilualtaassa, Laine sanoo.

Valter Laine on kokenut vaeltaja, joka on kolunnut Lapin ja eteläisemmän Suomen erämaat. Muutaman yön telttaretket sujuvat edelleen.

Eniten Laine kaipaa riippumattoon nukkumaan.

– Löysin joitakin vuosia sitten kanadalaisen Hennessy Hammock -riippumaton, jossa pystyy nukkumaan aivan suorassa, ei selkä köyryssä kuten tavallisissa matoissa. Mattoon ryömitään jalkopäässä olevasta aukosta, joka suljetaan vetoketjulla. Yösijan yläosa koostuu hyttysverkosta, ja tarvittaessa voi päälle vielä virittää sadesuojan. Ulkona nukuttaa kaikkein makeimmin, hän sanoo.

Eturauhassyöpään sairastuu joka vuosi Suomessa noin 4 700 miestä. Se on yksi maailman yleisimmistä syövistä.

Hoidot ovat kehittyneet huimasti, ja valtaosa miehistä paranee kokonaan. Tekemistä yhä riittää: uusia hoito- ja testausmenetelmiä kehitetään koko ajan.

– Eturauhassyövän paras hoito on, jos siitä päästään kerralla eroon ja pienin haitoin, eli mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo syöpä- ja sädehoidon erikoislääkäri Timo Joensuu.

Joensuu suosittelee, että miehet kävisivät entistä herkemmin syöpätesteissä.

Paikallisen eturauhassyövän ensisijainen hoito on leikkaus. Usein kasvain on ehtinyt laajentua eturauhasen ulkopuolelle, jolloin pelkkä leikkaushoito harvoin riittää.

Valtavasti kehittyneellä sädehoitotekniikalla saadaan nykyisin hyviä tuloksia, kun hoito annetaan tarkasti rajatulle alueelle, riittävän tehokkaana.

Yksi levinneen eturauhassyövän hoitolinja ovat hormonihoidot, joilla lopetetaan testosteronin tuotanto tai estetään sen vaikutus. Hoidolla on kiistattomia hyötyjä, mutta myös haittoja: seksuaalinen halu ja kyky kärsivät.

Niin sanottu aktiiviseuranta on yksi eturauhassyövän hoitolinjoista. Sen katsotaan sopivan ”kiltteihin” tapauksiin, joissa hoidoista voisi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Timo Joensuu edustaa näkemystä, jonka mukaan varminta on hoitaa syöpä ajoissa pois eikä jäädä odottelemaan sen leviämistä.

– Ei kannata tuudittautua tilanteeseen, ettei tunnu oireita. Eturauhassyövässä oireettomuus ei valitettavasti takaa mitään. Elämänlaadun takaamiseksi on parasta todeta ja hoitaa syöpä ajoissa.

PSA-testien tulkinnasta on käyty keskustelua, sillä pelkkä PSA-arvo ei riitä diagnostiseksi välineeksi. Uudemmat testimenetelmät ottavat huomioon taustamuuttujat ja analysoivat näytteestä yli 200 geeniä. Tällä Ruotsissa kehitetyllä Stockholm3-nimisellä testillä löydetään syöpätapaukset paljon aikaisemmin kuin muilla menetelmillä. Haittana on toistaiseksi testin hinta, joka on 550 euroa.

Geeniteknologia on jatkossa yhä suurempi tekijä syöpähoidoissakin. Geenejä tutkimalla voidaan entistä paremmin seuloa kullekin potilaalle paras mahdollinen hoito.

Teksti: Leeni Peltonen