Hopeisen sitruspuristimen kampi käy, kun nuori mies puristaa mehua tuoreista granaatti­omenista. Aamuauringon säteet laskeutuvat torikojun nokkaan nostettujen hedelmien päälle.

Mehunteon lomassa myyjä Andrea ehtii huudella ohikulkijoille tervehdyksiä ja vaihtaa kuulumisia.

”Torit ovat tärkeä osa palermolaista kulttuuria, niitä on ollut kaupungissa aina”, hän kertoo. ”Tunnelma täällä on leppoisa, näkyy vähän kaikenlaista kulkijaa. Ja minä teen mehua milloin mistäkin kauden hedelmästä.”

Hän ojentaa rubiininpunaista tuoremehua sisältävän mukin paikalliselle rouvalle. Yksi euro, grazie signora, hän kiittää kohteliaasti ja ottaa seuraavan tilauksen.

Ympärillä näytellään yhden Palermon päätorin, Mercato del Capon, ulkoilmateatteria. Kuluneet puukärryt kulkevat laakeilla katukivetyksillä nitisten, ja kauppaa käydään suureen ääneen tinkien.

”Appelsiineja, artisokkaa, euron kilo”, kuuluu säännöllinen huuto.

Muutkin myyjät liittyvät konserttiin. Täällä 50 sentillä! Hei kaveri, tule tänne ostamaan!

Kojut suorastaan tulvivat kaikenlaisia värejä. On keltaisia ja kirkkaanpunaisia chilipaprikoita, paikallisten tarrocco-veriappelsiinien punaa, pistaasipähkinöiden vihertävän ja violetin sävyjä. Ilmassa leijuu tymäkkä mausteiden tuoksu. Pienissä pusseissa myydään kaikkea oreganosta kuivattuihin aniksen­siemeniin ja etiopialaisiin mausteisiin. ­Pitkänmallisista säkeistä lapataan asiakkaille paperipusseihin mukaan ­riisiä, papuja ja linssejä.

Suurieleinen torikulttuuri kuuluu niihin tapoihin, joilla Sisilian pitkä, valloittajakansojen halkoma historia näkyy edelleen saaren pääkaupungissa Palermossa. Näitä seutuja ovat vuosituhansien varrella hallinneet muun muassa gootit, normannit sekä islaminuskoiset saraseenit.

Eri kansat ovat jättäneet jälkensä niin alueen ruokakulttuuriin kuin arkkitehtuuriin. Palermon keskeisiä nähtävyyksiä ovat pääkatedraali ja Monrealen katedraali, Normannien palatsi ja San Giovanni degli Eremitin sekä San Cataldon kirkot. Ne ovat kaikki kiehtovia esimerkkejä historian kerroksellisuudesta.

Kiinnostavaa kulttuurikoettavaa löytyy myös Palazzo ­Buteran taidekokoelmasta ja mahtipontisen oopperatalo Teatro Massimon tarjonnasta.

Valloittajat ovat lähteneet, mutta kaupungissa vallitsee tänäkin päivänä suloinen kulttuurien sekamelska. Omat vaikutteensa ovat antaneet myös viime vuosikymmenten muutto­liikkeet esimerkiksi Välimeren takaa Pohjois-­Afrikasta ja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta.

Tämän valossa on ymmärrettävää, että sisilialainen Palermo on tunnelmaltaan monella tapaa lähempänä Välimeren ­toisella puolella sijaitsevia maita kuin esimerkiksi pohjoista Italiaa.

Kaupungissa liikkuessa tuntuu siltä, että paikallisten elosta ei iloa ja rempseyttä puutu. Palermolaiset ovat ystävällisiä ja kotikaupungistaan ylpeitä, eivätkä he epäröi ottaa kontaktia uuteen ihmiseen.

Palermon pormestarin Leoluca Orlandon mukaan monikulttuurisuus on kaupungin tärkeimpiä arvoja.

”Olemme sivilisaatioiden risteyskohta. Minulta kysytään usein, kuinka paljon maahanmuuttajia Palermossa on. Vastaan, että ei yhtäkään, vaan kaikki ovat palermolaisia”, Orlando sanoo.

Moni kiittelee kaupungin myönteisestä kehityksestä ja siistiytymisestä juuri Orlandoa. Hän toimii pormestarina kolmatta kertaa 1980-luvun puolivälin jälkeen.

Ennen täällä näki roskakasoja, nyt niistä suurin osa on hävinnyt katukuvasta. Merenrantaan on noussut kävely­bulevardi, ja yhä useampi katu historiallisessa keskustassa on muutettu kävelykaduksi.

Palermo on myös päässyt vaarallisen mafiakaupungin maineestaan. Italian valtion ja kansalaistenkin taistelu järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan tuottaa tulosta: Palermossa tehdään nyt asukaslukuun nähden vähemmän rikoksia kuin maan muissa kaupungeissa.

Lisäksi vuonna 2018 kaupungissa pidettiin suuri, eurooppalainen taidefestivaali ja Palermo valittiin Italian vuoden kulttuuripääkaupungiksi. Kaikki kehitys on lisännyt matkailijoiden kiinnostusta: kaupungin kävijämäärät kasvoivat vuodesta 2016 vuoteen 2019 noin kolmanneksella.

”Palermosta on tullut kiinnostava kaupunkikohde. Mutta ei se ole minun vaan palermolaisten ansiota”, Orlando sanoo.

Tutustutaan siis vielä useampiin niistä paikallisista, joiden ansiota muutos on.

Keskellä epäsymmetrisesti mutkittelevia katuja seisoo keskiaikaisen näköinen torni, jonka ulkorappusilla tapaamme lempeästi hymyilevän miehen.

Marco Sorrentino kutsuu sisään ja viittoilee kohti kapeita kierreportaita.

”Haluan näyttää teille Palermon parhaan näköalan”, hän kertoo ja lähtee kapuamaan edeltä.

Ylhäällä huimaa ja ihastuttaa niin, että tekee mieli voihkaista ääneen. 360 asteen näköalassa voi huomata kaupungin monenlaiset kulttuurikerrokset. Sinisen taivaan alla avautuvassa maisemassa vuorottelevat värikkäät, viehättävästi ränsistyneet talot ja tuuletusparvekkeilta roikkuvat pyykit, päänähtävyyksien katot ja mahtipontiset kupolit sekä horisontissa siintävät vuoret.

”Tämä San Nicolòn torni oli pitkään jätetty heitteille. Me haluamme näyttää matkailijoille tällaisten kohteiden kautta, mitä Palermo todella on”, Sorrentino kertoo.

Sorrentino kuuluu alueen matkailuosuuskunnaksi itseään nimittävän Terradamaren perustajiin. Se on vuodesta 2012 lähtien ottanut haltuun Ballaròn kaupunginosan hylättyjä paikkoja kirkoista teattereihin ja järjestää suosittuja vierailuja, joita vetävät paikallisoppaat.

Ideana on näyttää, että aiemmin vaarallisina pidetyistä ­Ballaròn kortteleista löytyy monenlaista ja samalla tuoda alueelle tervehdyttävää vilinää.

”Kierroksilla kuljetaan kaduilla ja saadaan kontaktia paikan normaaliin arkeen. Tämä on ollut monimutkainen projekti mutta tärkeä Ballaròssa asuvan yhteisön kannalta”, Sorrentino sanoo.

Ballaròn lisäksi Palermossa kannattaa katsastaa meren­rannan tuntumassa sijaitseva historiallinen Kalsan kaupungin­osa. Sinne on viime vuosina muuttanut nuoria, menestyviä palermolaisia ja ulkomaalaisia.

Esimerkiksi Santa Maria dello Spasimon kirkon ympäristöön on noussut kivoja putiikkeja, baareja ja sekä sisilialaisia että muiden maiden ruokakulttuuria edustavia ravintoloita. Kannattaa piipahtaa drinkille vaikka taiteilijaväen suosimaan Botteghe Collettiin (Via Alessandro Paternostro 79).

Monikulttuurisuuden lisäksi Palermossa elää vahva auttamisen henki. Se näkyy vaikkapa palvelu­alalla: moni yrittäjä haluaa edistää myös yhteisön hyvinvointia.

Hyvä esimerkki on San Nicolòn tornin lähellä sijaitseva suosittu ravintola Moltivolti (Via Giuseppe Mario Puglia 21). Se ei ole ”vain ruokapaikka vaan kulttuurisen integraation tapa”, selittää Johnny Zinna, yksi omistajista.

Ravintolan työntekijät tulevat kahdeksasta Euroopan, Lähi-idän, Aasian ja Afrikan maasta. Salin seinällä on kartta, johon asiakkaat merkkaavat punaisella langalla kotipaikkansa.

”Keittiömestarimme, afganistanilaisen Shapoorin, tapasin tässä lähellä kadulla. Kysyin häneltä, että kiinnostaisiko auttaa vähän ravintolassani, ja hän osoittautuikin yllättäen mahtavaksi kokiksi”, kertoo Zinna.

Moltivoltissa saa herkutella sisilialais-­etnisellä ruualla. Tarjolla on vaikkapa palermolaista sardiinipastaa, sekä Sisilian että Pohjois-Afrikan makuihin kuuluvaa kuskusia kalakastikkeessa tai senegalilaista, pähkinäistä mafè-liha-kasvispataa.

Syömisestäkin on tehty yhteisöllinen, jaettu kokemus: annokset nautitaan suuren salin pitkissä pöydissä.

Kiinnostavia ravintoloita on muitakin. Esimerkiksi neljän naisen perustama, kehuttu keskustan paikka Le Angeliche (Vicolo Abbadia 10-14) tarjoilee konstailematonta lähiruokaa modernilla otteella. Kaikki leivästä ja pistaasisuklaasta lähtien tehdään itse ja tarjoillaan astioilta, jotka omistajat ovat perineet isovanhemmiltaan.

Sisiliassa matkaillessa olisi suuri menetys olla maistamatta saaren monia leivonnaisia, kuten ricottatäytteisiä cannoleja. Suussasulavia makupaloja saa esimerkiksi kauniin Santa Caterinan kirkon yhteydessä olevan luostarin leipomosta Segreti del Chiostrossa (Piazza Bellini 1).

Paikalliset ovat syystä ylpeitä myös katuruuastaan. Sen aatelia on arancina, eli friteerattu riisipallo eri täytteillä. Sen nimi lausutaan hiukan eri tavoin eri puolilla Sisiliaa. Arancineja myydään Palermossa lähes joka kadunkulmassa, mutta takuulla hyviä saa ainakin Coast to Coastista (Viale Campania 29) ja Ke Pallesta (Via Maqueda 270).

Rauhaa kaipaavan lomailijan on kätevä yhdistää Palermon-käyntiin retkiä rantakohteisiin. Läheisin paikka on Mondello, johon palermolaiset usein suuntaavat viikonloppuisin. Lähtipä Palermosta kumpaan suuntaan vain rannikkoa ­pitkin, vastaan tulee Mondelloakin idyllisempiä kyliä. Niitä tutkiakseen on parasta ottaa auto alle.

Tunnin matkan päässä Palermosta itään sijaitsee tunnettu Cefalùn kalastajakylä. Sen päänähtävyyksiä on tuomio­kirkko, joka on kauniine mosaiikkeineen yksi saaren arabi-­normannihallitsijoiden arkkitehtuurisista taidonnäytteistä. Kirkon rakentaminen alkoi 1100-luvulla.

Myös Palermon länsipuolelta löytyy helmiä: Castellammare del Golfo, Scopello ja San Vito Lo Capo. Näistä kylistä löytää leppoisaa elämänmenoa sen kummemmin etsimättä, ja aurinkoa riittää alkukeväästä pitkälle loppusyksyyn.

Maisemat ovat tässä osassa saarta karun kallioiset, ja matkailijoiden suosiosta huolimatta täältä löytyy myös koskemattomalta tuntuvaa luontoa. Tasaisin väliajoin rannikkoa ajaessa löytää rauhallisia rantapoukamia ja esimerkiksi San Vito Lo Caposta pidempiäkin hiekkarantoja.

Luonnonmukaisia kivirantoja kaipaavan kannattaa suunnata täällä lomaillessa Scopelloon. Patikoinnin ystävälle puolestaan on tarjolla elämyksiä Zingaron luonnonsuojelualueella, jonka monilta poluilta pääsee myös laskeutumaan rannoille. Alue tosin suljettiin maastopalon seurauksena vuonna 2020, mutta se on ollut määrä avata uudelleen tänä vuonna.

Rannikolla kannattaa piipahtaa keskiaikaiseen tonni­kalan pyydystämöön Tonnara di Scopelloon, joka toimi 1900-luvun toiselle puoliskolle asti. Se on hiljattain remontoitu museoksi ja matkailijoiden majapaikaksi. Ennen kuin suuntaa takaisin kohti Palermon hälyä, on maistettava myös paikallista erikoisuutta eli anjoviksella, tomaatilla ja oreganolla täytettyä cunzato-leipää. Herkkua saa esimerkiksi Stabile e Anselmo -leipomosta (Via Galluppi 5, Scopello).

Sielläkin tiskin takaa tervehditään vierasta kohteliaasti ja huikataan kysymykset, jotka Palermon alueen asukkailta tuntuvat sujuvan melkein automaattisesti: mistä tulette ja mikä teidät tänne tuo.

Lämpimästä vastaanotosta tulee olo, että tänne ovat tervetulleita kaikki.

Palermoon ei ole Suomesta suoria lentoja. Kätevimmin sinne pääsee Helsingistä Lufthansalla Münchenin kautta. Jotkin matka­­toimistot myyvät ajoittain valmismatkoja Sisiliaan.

• Palazzo Brunaccini on kauniin taide-esinein ja sisilialaisin taideteoksin sisustettu boutique­hotelli Palermon keskustassa. 2 hh alkaen 120 e. Piazzetta Lucrezia Brunaccini 9.

• Rannikolla hyvä valinta on Agriturismo Tenute Plaia. Avaralla paikalla sijaitsevasta maatila­tyylisestä majatalosta on näkymät sekä merelle että vuorille. Pihalla on uima-allas, ja paikka tuottaa itse viinejä sekä tekee aamupalamarmeladinsa tilan hedelmistä. Huoneet ovat simppelit mutta siistit. 2 hh alkaen noin 110 euroa.

Contrada Scopello 3, Castellammare del Golfo.

Sisilia on kohteena parhaimmil­laan keväällä, alkukesästä ja syksyllä. Heinä–elokuussa lämpö­tilat saarella ovat paikoitellen polttavan kuumat ja erityisesti rannikolla hintataso huomattavasti muuta vuotta korkeampi.