Työhyvinvointivalmentaja, seksuaalineuvoja Terttu Tolonen on pohdiskellut aihetta paljon. Miten seksuaalielämästä saisi mahdollisimman tasapainoisen, kun vuosia alkaa karttua?
Alun perin Tolonen oli ammatiltaan mielenterveyshoitaja. Sittemmin hän kouluttautui myös työhyvinvoinnin asiantuntijaksi ja perusti oman yrityksen. Hän kiertää luennoimassa työpaikoilla ja antaa työnohjausta sosiaali-, terveys- ja opetusalan ihmisille.
Seksuaalisuus on Tertun mukaan yksi ihmisen perustarpeista siinä missä syöminen ja juominenkin. Sitä ei saisi unohtaa, eikä sen merkitystä vähätellä.
”Kun seksielämä toimii, sillä on paljon positiivisia vaikutuksia naisen terveyteen ja hyvinvointiin. Mieliala ja unen laatu parenevat, stressi ja sairastelu vähenevät ja kivut lievittyvät. Ikääntymisen myötä on kuitenkin tyypillistä, että etenkin naisilla kiinnostus seksiin vähenee. Näin käy jopa 40 prosentille naisista”, Terttu toteaa.
Vaikeneminen ei ole kultaa
Hän tietää omasta kokemuksesta, ettei seksuaalisuudesta puhuminen ole helppoa.
”Olin itse toiminut lähes kolmekymmentä vuotta ihmissuhdetyössä ja käynyt monilla kursseilla, mutta silti koin, ettei minulla ollut riittävästi sanoja ja työkaluja ottaa seksuaaliterveyteen liittyviä asioita esille.”
Vasta kun Terttu Tolonen oli opiskellut ja valmistunut seksuaalineuvojaksi, hän alkoi ottaa puheeksi seksuaalisuuden sekä pariskuntien kanssa että yksilötapaamisissa.
”Huomasin heti, että tarve näistä asioista puhumiseen oli voimakas.”
Seksistä puhumista saattaa rajoittaa jo se, ettei tiedä minkälaisia sanoja käyttäisi ihmisen sukupuolielimistä.
”Eikö olekin kummallista! Ja kuitenkin on tehty jopa sanasto, missä löytyy valtava määrä erilaisia synonyymeja emättimelle ja penikselle. Sanastosta on minullekin apua, kun puhun eri-ikäisistä kuulijoista koostuvalle yleisölle.”
Valtaosan ihmisistä on aina ollut vaikea puhua seksistä.
”Muistan, kuinka lapsena Kainuussa näistä asioista vaiettiin. Kun näin isän alasti saunan lauteilla, ihmettelin hänen erilaista alapäätään. Kysyin, milloin minulle tulee kikkeli. Kukaan ei vastannut sanallakaan. Koskaan ei puhuttu myöskään kuukautisista eikä mistään sukupuoliasioihin liittyvästä.”
Mistä sitten johtuu, ettei seksi enää kiinnosta, kun ikää tulee lisää?
Terttu Tolosen mukaan suurin ongelma on vuorovaikutuksen ja läheisyyden puute parisuhteessa. Vaikka yhdessä olisi oltu vuosia, jopa vuosikymmeniä, ei uskalleta ottaa arkoja asioita esille. Omista tarpeista ei puhuta: kuinka usein ja millä tavoin haluaisin nauttia seksistä.
Vaihdevuodet ja seksi
Voimakkaat vaihdevuosioireet voivat aiheuttaa naiselle fyysisiä ongelmia seksuaalisessa kanssakäymisessä. Vaikka takana olisi pitkä parisuhde, vaimolle saattaa tulla mieleen hakea jopa avioeroa. Tuomarin puoleen kääntymisen sijaan kannattaisi kuitenkin hakeutua ensin lääkäriin, Terttu Tolonen toteaa.
Hän harmittelee, ettei moni nainen tunne omaa anatomiaansa.
”Siinä missä me tutkimme välillä suutamme peilin avulla, pitäisi tutkia myös alapäätä. Naiset eivät välttämättä aina edes tiedä, missä on virtsarakko ja missä emätin. Omaan fysiologiaan on hyvä tutustua.”
Monella naisella on vaikeuksia nauttia seksistä. Terttu toteaa, että jos ei itse tunne alapäätään eikä tiedä, mistä nauttii eniten, niin kumppaninkin on vaikea sitä tietää.
”Itsensä tunteminen ja hyvä luottamus kumppaniin – ne ovat parhaat ohjeet seksielämän parantamiseksi. Käytännön ongelmiin voi hakea apua. Jos on kuivuutta, voiteita myydään apteekissa itsehoitolääkkeinä. Lääkäriltä, netistä ja kirjallisuudesta löytyy lisää apua ja tietoa.”
Seksielämää voi piristää myös erilaisten välineiden avulla. Isoissa kaupungeissa toimii edelleen erotiikkaliikkeitä. Terttu sanoo työssään huomanneensa, että miehet olisivat monesti kiinnostuneet seksivälineistä, naisia taas estää turha häveliäisyys.
”Naiset voisivat muuttaa asennettaan hieman uteliaammaksi ja mennä vaikka yhdessä miehensä kanssa seksivälineliikkeeseen. Myös verkosta voi tilata erilaisia välineitä.”
Seksistä nauttiminen on myös itsetuntokysymys.
”Jos tuntee olevansa hyväksytty ja rakastettu, uskaltaa olla oma itsensä seksuaalisessakin kanssakäymisessä. Jos ulkonäköä tai jotakin ominaisuutta on arvosteltu, se saa varovaiseksi ja herkäksi.”
Jos seksi ei suju, vaikka kuinka yrittää keskustella kumppanin kanssa, niin jokaisella pitäisi silti olla oikeus seksuaaliseen kanssakäymiseen ja mielihyvän kokemiseen.
”Voitaisiinko silloin sopia, että toinen saa lähteä hakemaan seksiä muualta? Vai jatketaanko parisuhteessa samaa menoa, missä ehkä kumpikin kokee, että elämä on hankalaa ja epätyydyttävää”, Terttu Tolonen kysyy.
Yksinäinen kaipaa kosketusta
Seksielämä ei ole aina helppoa parisuhteessa, mutta ei se ole sitä yksinäisillä naisillakaan. Lyhyitä, yhden yön suhteita ei hyväksytä etenkään ikääntyvältä naiselta. Terttu Tolonen on pohdiskellut asiaa eri puolilta.
”Jos molemmin puolin on tarve saada vain seksiä, siinä ei ole mitään pahaa. Jos seksiä harrastaa vastuullisesti ja se tuottaa iloa ja tyydytystä molemmille, ketä suhde voi haitata.”
Eikä seksin tarvitse olla haudanvakavaa.
”Seksi on aikuisten ihmisten leikkiä. Tietynlainen vakavuus voi myrkyttää ja pilata herkän ja hienon hetken.”
Leskeksi jäänyt nainen, joka on tottunut elämänsä aikana hyvään seksielämään, on suuren ongelman edessä. Yksinäisyys ja suru ovat valtavia, ja lisäksi hän jää ilman ihon kosketusta.
”Olenkin huomannut, että tällaiset naiset ovat nykyään muita aktiivisempia lähtemään liikkeelle ja etsimään uutta kumppania. Ja mikä ilo siitä seuraakaan, jos vanhana löytää vielä jonkun – oli kyse sitten sinkusta tai leskestä. Uuden parisuhteen aloittaminen ei katso ikää, ei myöskään lemmiskelyn aloittaminen uudestaan.”
”Meitä yksinäisiä naisia on yhä enemmän. Hellyyden kaipuu ja läheisyyden tarve eivät katoa iän myötä. Käymme hierojalla ja kosmetologilla osittain myös siksi, että saamme kosketusta. Kosketuksen ja läheisyyden tarvetta voi tyydyttää myös vaikkapa tanssin parissa”, Tolonen ehdottaa.
”Itseään hyvänä pitämisellä tyydytetään seksuaalisia tarpeita. Erilaisia välineitä löytyy siihenkin tarvittaessa avuksi”, hän lisää.
Sairastuminen vaikuttaa seksuaalisuuteen
Terttu Tolosen mielestä terveydenhuollossa ei oteta tarpeeksi huomioon hyvään seksuaalielämään liittyviä asioita.
”Jos joutuu esimerkiksi leikkaukseen ja kehoon kosketaan, se vaikuttaa myös ihmisen mieleen. Olo saattaa olla pitkään sairas ja haluton.”
Terttu suosittelee, että jo sairaalassa, ennen kotiuttamista, pitäisi saada keskustella seksuaaliterapeutin tai seksuaalineuvojan kanssa. Hänen kanssaan voi pohtia, miten toimenpide on vaikuttanut seksuaaliseen kykyyn ja haluun.
Potilaan pitää kuitenkin itse jaksaa olla aktiivinen ja vaatia keskustelua. Harvalle se tulee siinä vaiheessa mieleen. Terttu Tolonen neuvoo myös, että jos sairastuminen johtaa seksiongelmiin, kannattaa neuvotella lääkärin kanssa, jotta saisi lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutukseen on mahdollista saada rahallista tukea.
Yksi pahimmista seksielämään vaikuttavista traumoista on lapsena kohdattu hyväksikäyttö.
”Hyväksikäytön uhreja on erittäin paljon. Tuntuu, kuin heidän määränsä lisääntyisi koko ajan. Joukossa on runsaasti myös miehiä. Hyväksikäyttäjä on useimmiten oma isä, isäpuoli tai isoisä – yleensä miespuolinen lähisukulainen. Jos miehellä on estoja seksuaalisessa kanssakäymisessä, niin ongelmat saattavat juontaa juurensa lapsuudesta.”
Myös miehellä on vaihdevuodet. Testosteroni vähenee, mies on väsynyt, haluton ja masentunut. Hän ei itsekään ehkä ymmärrä, että kyse on nimenomaan vaihdevuosista.
”Viagra on pelastanut monet miehet. He eivät kuitenkaan välttämättä kerro sen käytöstä kumppanille. Joskus on myös tapauksia, joissa lääke lisää kestävyyttä liikaakin, eikä se välttämättä tuo naiselle iloa. Limakalvot alkavat iän myötä haurastua, eivätkä naisen paikatkaan mahdottomia kestä.”
Entäpä sukupuolinen suuntautuminen? Mitä jos nainen on perustanut perheen ja elänyt kolmekymmentä vuotta aviossa, vaikka on aina pitänyt enemmän naisista? Kuka uskaltaa enää tunnustaa asian julkisesti?
”Se, joka uskaltaa, ei luultavasti kadu. Silläkin uhalla, että ympäristö ei hyväksy, omaiset hylkäävät, ystävät vaihtuvat ja työyhteisö katsoo karsaasti. Jos ihminen on pitkään pohtinut ratkaisuaan, ehkä vuosikymmeniä, hän on asiastaan varma eikä tee sitä hetken mielijohteesta.”
Julkitulo vaatii valtavasti rohkeutta, mutta hyvin luultavasti ihminen on sen jälkeen entistä onnellisempi. Pitkään jatkunut henkinen paine poistuu. Hän uskaltaa vihdoin olla oma itsensä ja tuoda itsensä esille sellaisena kuin on.
”Itseensä tyytyväinen ihminen on ilo myös muille. Se hyvinvointi ja onni, mikä seuraa, kun saa olla oma itsensä, saattaa tarttua myös läheisiin.”
Terttu Tolonen arvelee, että vaikeus hyväksyä esimerkiksi homoseksuaalisuus johtuu pelosta.
”Meissä kaikissahan on sekä maskuliinisia että feminiinisiä piirteitä. Ehkä itse on joskus pelännyt omaa mahdollista homoseksuaalisuuttaan. Asiaa ei ole uskaltanut käydä läpi, ja on vaikea hyväksyä asioita, joita ei ole kyennyt ajattelemaan loppuun asti. Silloin reagoimme tavallista voimakkaammin.”
Tee asioita, joista tulet onnelliseksi
Hyvään ikääntymiseen kuuluu huolenpito itsestä joka alueella, niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Ihminen tarvitsee myös onnistumisen kokemuksia ja sitä, että tuntee itsensä tarpeelliseksi.
Terttu toteaa, että itsensä hyväksyminen mahdollistaa positiivisten asioiden tapahtumisen. Katkeruus taas vie elämänilon niin itseltä kuin läheisiltä.
Ihminen joka arvostaa itseään, huolehtii ulkoisesta olemuksestaan ja on myönteinen, vetää muitakin ihmisiä puoleensa.
”Jokaisessa ihmisessä on jokin kaunis kohta, kenellä silmät, kenellä korvat, nilkat tai pakarat. Mikä tahansa se onkin, korosta sitä. On ilo katsoa ihmistä, joka on sinut itsensä kanssa ja uskaltaa olla mikä on.”
”Kaikkea, mikä tuo mielihyvää, pitää tehdä. Mikä tahansa tuo sinulle iloa, tee sitä! Tämä elämä on rajallinen, käytä aika hyväksesi”, Terttu Tolonen rohkaisee.
Teksti: Eija Huusari
Kuvitus: Anu Ikävalko
Artikkeli on julkaistu Eevan numerossa 5/2014.
