Raumalla menee lujaa! – Puute enää työvoimasta ja valtatien kaistoista
Puheenaiheet
Raumalla menee lujaa! – Puute enää työvoimasta ja valtatien kaistoista
Rauman seutu on kirinyt EK:n Kuntarankingissa aivan kärjen tuntumaan. Kuntasektori on harvinaisen aktiivinen, ja talous jyrää.

Kuvassa OL3-reaktorin reaktorin huoltoaukko rakenteilla olevassa Olkiluoto 3 -ydinvoimalassa Olkiluodossa, Eurajoella.

Rauman seudulla ollaan nyt muikeina, kun Elinkeinoelämän Keskusliiton Kuntarankingin tulokset tulivat julki viime viikolla. Rauman seutukunta – Rauma, Eura, Eurajoki ja Säkylä – on yritysystävällisyydessä maan toiseksi paras, heti Seinäjoen seudun jälkeen.

Pohjalaiset vetävät toistaiseksi pitemmän korren, mutta vain yhden pisteen marginaalilla. Seinäjoki säilytti ykkösasemansa edellisestä, kahden vuoden takaisesta kyselystä. Rauma sen sijaan rynni eteenpäin viitostilalta.

Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Riikka Piispa on enemmän innoissaan kuin Satakunnassa on tapana.

– Tästä me olemme valtavan ylpeitä kyllä, hän innostuu.

EK:n barometrissä Rauman seutukunta saa maan kärkikastiin kuuluvat arvosanat varsinkin elinkeinopolitiikassa, kuntataloudessa ja yritysilmastoväittämissä. Käppyrät ovat lähes päinvastaiset kuin esimerkiksi Raaseporin tai Kotkan-Haminan seudulla.

Piispan mukaan tulokset kertovat nimenomaan fiiliksestä.

– Viime aikojen positiiviset uutiset esimerkiksi laivanrakennusteollisuudesta ovat lunastaneet ne odotukset, joita Rauman kaupunkia ja seutukuntaa kohtaan ovat olleet jo pitempään olemassa, Piispa sanoo.

Hänen mukaansa huomiotta ei ole jäänyt, että seudun kunnat ovat olleet mukana perustamassa pääomasijoitusrahastoa investointien tukemiseen, ja Rauman kaupunki on korjannut valtatie kahdeksaa myös omalla rahallaan.

– Rauman kaupunginjohtajalla on tässä iso rooli. Hän on erittäin yritysmyönteinen ihminen ja on osannut vyöryttää sitä henkeä eteenpäin kaupungin organisaatiossa. Kosken Kari on sellainen persoona, että hän saa hyväksyntää yrityselämältä hyvin laajalti, Piispa sanoo.

Kaupunginjohtaja Kari Koski kuittaa Piispan kehut paikalliseen tyyliin.

– Mikä sille nyt tuli, hän kysyy ja nauraa.

Pohja nykyiselle yritysilmapiirille luotiin Raumalla vuonna 2013. Silloin korealainen telakkajätti STX ilmoitti sulkevansa Rauman telakan. Uutinen sattui Rauman merenkulkua hengittävään sieluun saakka.

Koski oli tullut vasta pari vuotta aikaisemmin Raumalle Uudestakaupungista, joka oli kipuillut oman telakkansa kanssa ja pyristellyt autotehtaan vaikeuksissa. Siellä Koski oli oppinut, että tuleen ei kannata jäädä makaamaan.

Hän kävi telakkajätin pakeilla lyömässä tiskiin 18,1 miljoonaa euroa raumalaisten rahoja ja osti telakan maat, rakennukset ja irtaimiston. Kauppaa auttoi huomattavasti se, että kaupungin kassaan oli jäänyt 70 miljoonaa euroa ylimääräistä, kun pitkään aikaan ei oikein oltu investoitu.

– Vain yhden puhelun sain, jossa päätöstä moitittiin. Terveyskeskuksesta työttömäksi jäänyt lähihoitaja haukkui minut pystyyn, kun rahaa ei riittänyt jatkaa hänen sijaisuuttaan. Ja sitten te ostatte telakan, Koski muistelee.

Seuraavaksi Koski ryhtyi houkuttelemaan telakalle toimintaa. Rauman seudulle on edelleen tyypillistä paikallisen rahan kotipaikkauskollisuus, ja siitä sai alkunsa myös Rauma Marine Constructions eli RMC. Tällä viikolla se tiedotti, että telakan tilauskanta on nousemassa miljardiin euroon.

Kaupungissa kuiskitaan myös telakan tuloillaan olevasta uusimmasta uutisesta, 150 miljoonan euron kaupasta. Hyvä pöhinä on tarttuvaa sorttia.

Lisää työvoimaa

Vaikka yritystoiminta kukoistaa, kuntatalouden mallioppilaana pidetty Raumakin aikoo sopeuttaa toimintaansa ja hakee parhaillaan 15 miljoonan euron säästöjä toiminnastaan neljälle vuodelle.

– Valtio kaappasi lisää yhteisöveroista, ja samaan aikaan suurimmalta yhteisöveronmaksajaltamme, laivojen potkurilaitteita valmistavalta Rolls-Roycelta, meni markkina. Se oli maksanut puolet yhteisöveroistamme, Koski sanoo.

Nyt Norjan valtion enemmistöomistamalle Kongsbergille myyty yhtiö on tehnyt 60 miljoonan investoinnit. Koski miettii, että voittoa se ei tule hetkeen aikaan tuottamaan niillä kustannuksilla. Ja valtionosuudetkin ovat pudonneet seitsemän miljoonaa euroa.

– En kuitenkaan ole huolissani, koska kaupungin taseessa on ylijäämää 123 miljoonaa. Hoidetaan tämä rauhassa ja pikkuhiljaa, hän sanoo.

Vaikka meriteollisuus täyttää otsikkoja, alueen elinkeinoelämä ei ole sen varassa, eikä haluakaan olla.

Rauman seudulla on myös merkittävää metsä-, metalli-, elintarvike- ja energiateollisuutta. Muun muassa Eurajoen Olkiluodossa tuotetaan kohta kolmannes Suomen sähköstä.

Raudoitteita ja nauloja valmistava Pintos pyörittää tehtaita Rauman Lapissa ja naapurikunta Eurassa. Toimitusjohtaja Tuomas Pere sanoo, että Rauman seudun haasteet liittyvät lähinnä työvoiman saatavuuteen ja valtion taskussa oleviin liikenneyhteyksiin.

Parhaillaan on tekeillä valtatie 12:n perusparannus, mutta ruuhkainen ja onnettomuuksille altis valtatie 8 tarvitsisi neljä kaistaa Turusta Poriin saakka, ja rautatietkin olisi hyvä elvyttää.

Työvoimaa pitäisi osata houkutella. Seudulla asuu 68 000 ihmistä, mutta määrä on laskussa. Työpaikkoja on kuitenkin tarjolla.

– Ehkä me olemme olleet huonoja tarinankertojia, Pere miettii.

Toisaalta vaikka oltaisiin hyviä, ymmärtäminen on kokonaan toinen asia, jos kielenä käytettäisiin paikallista Rauman giält.

– Kielikurssi – sitä voisi harkita, Pere innostuu.

Neljän kunnan kokonaisuus

  • Rauman seutukunta: Rauma, Eura, Eurajoki ja Säkylä.
  • Asukkaita: 68 000.
  • Yritysten toimipaikkoja: lähes 5000.
  • Työpaikkoja yrityksissä: 28 000.
  • Työttömyysaste: 7,8 % joulukuussa 2018.

Kommentoi »