Koronaan sairastuneita raskaana olevia äitejä tulee sairaalahoitoon viikoittain. Husin alueella noin 15 prosenttia heistä joutuu tehohoitoon. Suurin osa sairaalahoitoon joutuneista äideistä on rokottamattomia.

Raskaana olevia koronaan sairastuneita äitejä tuli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella sairaalahoitoon loka-marraskuussa viikoittain. Joulukuussa tilanne on hieman rauhoittunut. Marraskuussa Husissa oli pahimmillaan 4–5 äitiä sairaalahoidossa yhtä aikaa.

Kun äiti joutuu tehohoitoon, lapsi joudutaan synnyttämään raskausviikkotilanteesta riippumatta.

– Jos molemmat ovat synnytyksen jälkeen tehohoidossa, lapsi ja äiti eivät näe toisiaan. On hyvin mahdollista, että äiti ja koko perhe ei voi olla missään tekemisissä vastasyntyneen kanssa jopa kolmeen viikkoon, kertoo linjajohtaja Aydin Tekay Husista.

Hänen mukaansa merkittävä osa sairaalahoitoon joutuneista äideistä on rokottamattomia.

Yleensä tehohoitoon joutunut äiti on raskauden loppuvaiheessa, koska silloin suuri kohtu lisää hengitysvaikeuksia. Siitä huolimatta moni sairaalahoitoon joutunut synnyttää keskosvauvan. Alle 37 raskausviikolla syntyviä hoidetaan keskosina.

– Rokottaminen on ainoa keino välttää edellä kuvattua tilannetta. Äitien pitäisi osata poimia verkosta oikea ja väärä tieto rokotuksiin liittyen, sanoo Tekay.

Hänen mukaansa tällä hetkellä on vahva näyttö siitä, että rokotuksen edut ovat selvästi sen mahdollisia haittoja suuremmat.

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) ei ole lähiviikkoina ollut tehohoidossa raskaana olevia, mutta osastohoidossa on. Tällä hetkellä keuhko-osastolla on yksi, synnyttämässä yksi ja osastolla muutama tapaus.

Taysin apulaisylilääkäri Outi Palomäen mukaan tehohoidossa on ollut muutamia hyvin vaikeita tapauksia. Heistä kaikki on ollut rokottamattomia.

– Äitejä ei ole menehtynyt, mutta yksi hyvin läheltä piti -tapaus oli. Vauvoihin tauti ei toistaiseksi ole tullut.

Palomäen mukaan äitien suurin syy rokottamattomuuteen ovat erilaiset pelot siitäkin huolimatta, että maailmalla ei ole todettu rokotusten aiheuttamia ongelmia raskaana olevilla.

– Kysyin vasta yhdeltä infektio-osastolla olevalta äidiltä, miksi hän ei ottanut rokotetta. Hän vastasi, että ei hän nyt sitten saanut aikaiseksi.

Äidit ovat perustelleet rokottamattomuutta myös sillä, että raskaana ollessa ei saa syödä edes inkivääriä.

– Tällaista ymmärtämättömyyttä on paljon, koska riskien kokoluokkaa ei eroteta. Osa pelkää, että rokotteesta tulee kuumetta. Kun kerrotaan, että siihen voi ottaa Panadolia, niin vastataan, että ei raskaana uskalla ottaa Panadolia. Tätä on lääkärinä hyvin vaikea ymmärtää.

Palomäen mukaan kaikki sairaalahoidossa olleet äidit ovat sanoneet jälkeen päin, että olisi pitänyt ottaa rokote.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella koronan vuoksi tehohoitoon ei ole toistaiseksi joutunut raskaana olevia. Tilanne on kuitenkin kriittinen, koska raskaana olevien koronatapaukset lisääntyvät jatkuvasti. Suurin osa tapauksista on rokottamattomia.

– Sairaanhoitopiirissämme tietoomme tulee päivittäin useita raskaana olevien koronatapauksia. Osa niistä on vaatinut sairaalahoitoa osastolla, mutta ei tehohoitoa. Raskauden keskeyttämisiä äidin koronainfektion vuoksi meillä ei ole ollut, kertoo naistentautien ja synnytysten osastonylilääkäri Hilkka Nikkinen Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Hänen mukaansa raskaana olevien rokotuskattavuus on matala. Suosituksista huolimatta äidit eivät ole ottaneet rokotetta, koska moni pelkää sen vahingoittavan vauvaa.

– Rokotteesta ei ole todettu olevan haittaa sikiölle, päinvastoin, äidin ottama rokote suojaa myös vastasyntynyttä. Sen sijaan vakavasta koronainfektiosta on vakavaa haittaa.

Nikkinen muistuttaa myös, että korona aiheuttaa raskaana oleville riskin saada laskimotukos. Riski huomattavasti suurempi kuin ei raskaana olevilla. Sen vuoksi äiti joutuu käyttämään vatsanpeitteisiin pistettävää tukoksenestolääkettä päivittäin vähintään neljän viikon ajan.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueeseen kuuluvat Oulun, Kemin, Lapin, Kainuun ja Kokkolan sairaalat.