Apu

Perustulokokeilu saa kiitosta ja kritiikkiä osallistujalta – ”Stressitön elämä luo hyvinvointia”



Perustulokokeilu saa kiitosta ja kritiikkiä osallistujalta – ”Stressitön elämä luo hyvinvointia”

”Perustulo ei tuonut kokopäivätyötä, mutta vähensi stressiä ja aktivoi”, arvioi kirjailija Tuomas Muraja.
Teksti Jorma Lehtola
Kuvat Jaakko Jaskari

Toimittaja, tietokirjailija Tuomas Muraja oli yksi niistä, joka pääsi kokeilemaan, miltä tuntuu 560 euron säännöllinen, vastikkeeton perustulo.

Muraja pitää kokemusta pääsääntöisesti hyvänä, vaikka ei kokopäivätöitä onnistunutkaan saamaan.

– Byrokratia loppui ja oli psykologisesti helpompaa, kun ei tarvinnut koko ajan miettiä raha-asioita. Voi tienata niin paljon kuin halusi eikä tarvinnut pelätä, että menettää rahaa. Selvästi huomasi, että kun pystyi tienaamaan vaikka viisi tonnia ja sai silti 560 euroa käteen, niin kyllä se aktivoi.

Murajan kaltaiselle freelancerille perustulo oli tervetullut, vaikka sillä ei saanut maksettua edes vuokria. Työttömyyteen liittyvä ”turha ja ylimääräinen” tukibyrokratia vaihtui hieman vakaampaan elämään, jonka arvo tuntui erityisesti henkisellä puolella.

– Se työllistymisjuttu ei välttämättä ole perustulon idea, vaan se, että se vähentää stressiä. Stressitön elämä luo hyvinvointia, joka taas lisää luovuutta ja sitä kautta tuottavuutta. Stressitön ihminen tulisi valtiolle paljon halvemmaksi, Muraja uskoo.

Kulttuurin näkökulma

Muraja ajattelee esimerkiksi vapaaehtoisia juniorivalmentajia tai ihmisiä, jotka siivoavat omaa kotiaan, että terveys pysyisi kunnossa. Se kaikki tuottaa säästöjä yhteiskunnalle, vaikka niitä ei katsota työksi.

– Kaikkein parasta perustulo on esimerkiksi freelancereille, luovan työn tekijöille ja it-insinööreille, jotka tekevät projektiluontoisia hommia. Yrittäjäkin pystyy tuollaisella summalla kattamaan juoksevat kulut, vaikka ei olisi heti asiakkaita tai joka kuukausi säännöllisiä tuloja.

Kirjailijana Muraja ajattelee tilannetta myös kulttuurin näkökulmasta.

– Suomessa suurin osa kulttuurialan ihmisistä on jatkuvassa köyhyydessä. On paljon kirjoitettu, miksi taiteilijat ovat köyhiä ympäri maailmaa, mutta mitään ei haluta tehdä, kun ei katsota sitä rahallisesti arvokkaaksi.

Vaalien alla hyvä keskustella

Selkeää kehittämistä kokeilu Murajan mielestä olisi kaivannut.

– Siihen pitäisi ottaa esimerkiksi yksityisyrittäjiä, opiskelijoita ja kotiin jääviä vanhempia, jolloin voitaisiin mitata oikeasti, mitä perustulo saa aikaan. Nythän kokeilussa oli vain työttömiä, ja kahdessa vuodessa pitkäaikaistyöttömiä ei kyllä saada aktivoitua millään, vaikka kuinka yrittäisi. Tämä oli työkokeilu, mutta antaa osviittaa siitä, mitä tapahtuu, kun 2000 ihmiselle annetaan 560 euroa kuussa.

Murajalle kokeilu oli selkeästi pehmeämpi vaihtoehto kuin työttömien aktiivimalli, joka ”ei aktivoi vaan potkii päähän”.

– On se kumma, että rikkaat ihmiset ovat kateellisia yhdestä 550 eurosta niin paljon, ettei haluttaisi sitä antaa. Se kyllä kertoo jotain meidän kovista arvoista tällä hetkellä, Muraja sanoo.

Murajan mielestä juuri nyt on hyvä hetki käydä näistä asioista keskustelua, kun vaalit ovat tulossa. Sosiaaliturvajärjestelmää uudistettaessa puolueillakin on omat näkemyksensä perustulosta, ja osa ei kannata sitä lainkaan.

Julkaistu: 11.2.2019