1. Haussmannin Pariisi
Ilman paroni Georges-Eugène Haussmannia Pariisin arkkitehtuuri ei näyttäisi tältä. Napoleon III:n määräyksestä prefekti suunnitteli vuosina 1852–1870 Pariisiin uuden vesi- ja viemärijärjestelmän, puistoja sekä mansardikattoisia kivirakennuksia, joihin tuli kuusi kerrosta. Katutaso kuului putiikeille, ensimmäinen kerros niiden omistajille ja parvekkeellinen toinen kerros hienostoperheille. Viidennessä piti olla pieni parveke, kuudenteen sijoitettiin palvelijat.
Haussmannilaista suoralinjaista tyyliä voi tutkia Pariisissa kävellessään vaikka Boulevard Haussmannilla, Boulevard de Sébastopolilla tai rue de Rivolilla. Riittää, kun muistaa nostaa katseensa ylös. Asuintalojen lisäksi Haussmannilta jäi jälkeensä myös liuta loisteliaita rakennuksia, kuten Théâtre du Châtelet, Sainte-Trinitén kirkko ja monikerroksiseksi hääkakuksi kutsuttu Palais Garnier -oopperatalo, joka oli valmistuessaan maailman suurin. Oopperan pääportaille kannattaa pysähtyä ja vilkaista julkisivuun veistettyä Jean-Baptiste Carpeaux’n teosta La Danse. Veistoksen miehen ympärillä tanssivat alastomat naiset aiheuttivat vuonna 1869 skandaalin provokatiivisuudellaan.
Vinkki: Opéra Garnierin hulppeisiin sisätiloihin tutustuu museokäynnillä tai ostamalla liput näytöksiin.
Loistelias Palais Garnier -oopperatalo on näkemisen arvoinen. Julkisivuun veistettyjä tanssijapatsaita pidettiin aikanaan provokatiivisina.
2. Taiteen kehdossa
Liukuportaat laskeutuvat maan alle lasi- ja metallipyramidin sisällä. Kohta ollaan Mona Lisan, Milon Venuksen ja noin 35 000 muun kuuluisan taideteoksen kotona Louvressa. Koska maailman kuuluisimmassa taidemuseossa on viisi kerrosta ja noin 60 000 neliömetriä, kiinnostavimmat huoneet ja aikakaudet kannattaa poimia mieleen etukäteen. Se on järkevää myös, jotta jää aikaa käydä muissakin Pariisin parissasadassa museossa ja yli tuhannessa taidegalleriassa.
Impressionismin ystävää hellitään alkuvuodesta. Seinen varrelle vanhaan rautatieasemaan rakennetussa Musée d’Orsayssa on esillä Edgar Dégas’n ja Paul Valéryn töitä 25. helmikuuta asti. Petit Palais’n museo taas on kuratoinut huhtikuun alkuun asti nautittavan 150 pastelliteoksen näyttelyn Dégasta Renoiriin ja Gauguiniin. Helmikuuhun asti remontoidussa Picasso-museossa pyörii näyttely erotiikan ympärillä ja Fondation Cartierissa juhlitaan malilaisen Malick Sidibén valokuvia. New Yorkin MoMan parisataa teosta taas ovat vierailulla Fondation Louis Vuittonissa maaliskuuhun asti, ja syksyllä avatussa Saint Laurentin museossa pääsee katsomaan muotisuunnittelijan luomusten lisäksi hänen työhuoneitaan. Särmikkäimmät nykytaidenäyttelyt löytyvät nykyään klassikko Centre Pompidoun ohella Palais de Tokyosta ja kiinnostavin valokuvataide Jeu de Paumesta.
Vinkki: Pariisin museot ovat ilmaisia joka kuun ensimmäisenä sunnuntaina.
Pariisin Musée Picassossa on yli 3000 Picasson taideteosta. Museo sijaitsee 1600-luvulla rakennetussa talossa Marais’n alueella.
3. Tyylitietoisten paratiisi
Rue Saint Honorélla skootterit pärisevät ja vastaan kävelee tyylikkään näköisiä pariisilaisia yllään simppelit mustat housut, valkoiset kauluspaidat ja punaiset huulet. Käsivarsilla roikkuu merkkilaukkuja tai pieniä kaupunkikoiria. Joka puolella vilisee luksuskauppojen häikäiseviä vitriinejä. Tänne tullaan fiilistelemään ja jos kauppoihin haluaa pujahtaa sisään, Astier de Villattesta saa kauneinta keramiikkaa ja Ragistä ihaninta vintagea.
Kun on hengittänyt tarpeeksi tyyli-inspiraatiota keskustan hienosto-ostoskaduilla, on tehokasta suunnata shoppailemaan kaupungin tunnetuimpiin ostoskeskuksiin Le Bon Marchéhen, Printempsiin ja Galeries Lafayetteen. Niissä on esillä tämän hetken kiinnostavimmat ja helposti lähestyttävät muoti-, vaate- ja asustemerkit saman katon alla erikoisruokaputiikkien antimia unohtamatta. Näistä jos jostain löytää kätevästi tuliaisia kotiin. Ja kun lipuu liukuportaissa Le Bon Marchén valkokultaisen kupolikaton alla kohti ylempiä kerroksia, on vaikea välttyä Pariisiin sopivalta, yleistunnelmaa värittävältä ylellisyyspistokselta.
Vinkki: Saint-Ouenin kirpputorilla voi tehdä vaate-, antiikki- ja designlöytöjä pe–ma aamusta myöhäisiltapäivään.
Yksi Pariisin keskustan perheystävällisistä puistosta on Jardin desTuileries.
4. Puistojen loistoa
Mustaan maljakkoon on kaiverrettu kultakirjaimin EP. Siinä hän lepää, pariisilaisten katujen kasvatti ja Ranskan rakastama laulaja Edith Piaf, tummanharmaassa perhehaudassa kukkakimppujen ympäröimänä. Liikenteen melu on kaukana, on helppo hengittää syvään. Kohta paikalle löytää pari amerikkalaista, sitten ryhmä saksalaisia.
Maailman vierailluimmalla Père-Lachaisen hautausmaalla saa harvoin pysähtyä yksin julkkisten kuten Jim Morrisonin, Marcel Proustin tai Chopinin haudoille, mutta 44 hehtaarin puistossa riittää koristeellisia, lehtipuiden varjostamia hiljaisia kävelyreittejä kaikille.
Pariisin puistot ovat hyviä hengähdyspaikkoja hektisessä metropolissa. Place des Vosgesilla voi huilata keskellä vilkkainta Marais’ta, ja Jardin du Luxembourgissa ihailla veistoksia 1800-luvulta. Englantilaistyylisessä Buttes Chaumontin maisemapuutarhassa on paitsi hyvät näköalat Pariisiin, myös kolme kivaa kahvilaa: Pavillon du Lac, Rosa Bonheur ja Pavillon Puebla. Parasta on silti levittää lammen rannalle oma piknikliina ja nauttia eväitä.
Vinkki: Romanttisessa Parc Monceaussa voi kävellä Claude Monet’n maalausten jäljillä ja ihailla vuonna 1814 istutettua 30-metristä idänplataania.
Place des Vosgesin aukio tarjoaa hengähdystauon keskellä Marais’ta. Puistossa on näköalan lisäksi viihtyisiä kahviloita.
5. Nautiskelun jalo taito
Nautiskelu ei ole koskaan ollut näin helppoa. Pariisissa aamukahvi juodaan bistron terassilla sanomalehteä selaillen, lounaalla nautitaan kolme ruokalajia, välipalalla piipahdetaan leipomossa ja illalla syödään monen tunnin illallinen aperitiivin jälkeen. Viikonloppuisin käydään ruokatoreilla hakemassa kausikasvikset kotiin. Pariisissa ruokailu on hetki, jolloin seurustellaan ja syödään rauhassa kelloon katsomatta.
Hyvää ja kohtuuhintaista periranskalaisen simppeliä, hyvistä raaka-aineista valmistettua ruokaa saa esimerkiksi Chez Janousta Marais’sta, Miroirista Montmartrelta tai Le Comptoir du Relais’stä vasemmalta rannalta. Tunnelma on ihana Le Verre Voléssa Saint Martinin kanavan varrella ja Au Passagessa lähellä Républiquen aukiota. Breizh Caféhen mennään parhaiden galette-lettujen perässä, ja vanhimmissa mereneläväbistroissa, Mollardissa ja Bofingerissä, pääsee paitsi aikamatkalle Belle Époque -Pariisiin myös syömään äyriäisiä valkoisilta pöytäliinoilta.
Herkkusuu menee rue Montorgueille Pariisin vanhimpaan, vuonna 1730 avattuun Stohrer-leipomoon maistelemaan klassikkoja ja koukkaa myös naapurin Fou de Pâtisseriessa, jossa on tarjolla valikoima Pariisin kuuluisimpien nykyleipureiden taidonnäytteitä. Ja kun sitten iltaseitsemältä lasiin valuu viiniä Cave de Septimen tai Le Fumoirin baaritiskillä, lomatunnelma valtaa mielen.
Vinkki: Lounasta syödään Pariisissa kello 12–15, illallista kello 19 eteenpäin. Mutta esimerkiksi Cave Paul Bertistä ja Café de l’Industriestä saa syötävää pitkin päivää.
Lukuisat kahvilat ja teesalongit tarjoavat herkkuja. Café Caretten iltapäivätee- ja leivoskattaus tarjoaa myös silmänruokaa (www.carette-paris.fr).
6. Koe Trendikäs Marais
Marais’n kujilla kävellessä ajattelee väkisinkin Pariisin pitkää historiaa, kun ohi vilisee vieri vieressä komeita palatseja, juutalaisleipomoita, kiinalaiskauppoja, homobaareja ja taidegallerioita.
Nykyään Marais on yksi Pariisin suosituimmista ja kalleimmista asuinalueista, jonne tullaan shoppailemaan, syömään ja kävelemään. Mutta vielä 1200–1700-luvuilla siellä asui vain ylhäisöä, kunnes Ranskan suuri vallankumous 1700-luvun lopulla teki säätyerioikeuksista lopun ja työläiset valloittivat Marais’n. 1800-luvulla sinne saapui pakolaisina aškenasijuutalaisia, ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen tulivat kiinalaiset. 1980-luvulla taidegalleriat ja homoyhteisö ottivat sen kodikseen.
Marais’ssa kannattaa pistäytyä ainakin Pletzelin eli juutalaiskorttelin perinneleipomoissa ja israelilaisravintoloissa, kuten Miznon, Tavline ja Soumsoum. Rue de Bretagnen bistrokadulla taas törmää tyylikkäisiin pariisilaisiin, ja parhaat täytetyt patongit ja letut saa mukaan Alain Miam Miam -kioskilta Pariisin vanhimmalta katetulta torilta, Marché des Enfants Rougelta. Se on saanut nimensä lähellä toimineesta orpokodista, jossa lapset puettiin punaisiin.
Vinkki: MahJ eli Musée d’Art et d’Histoire du Judaïsme on lähes 400-vuotias kaupunkipalatsi, jossa on maaliskuuhun asti näyttely Asterix-sarjakuvista kuuluisaksi tulleesta käsikirjoittaja René Goscinnystä.
Ophelia Teyssier ja Jules Christy tarjoavat Bastillen markkinoilla normandialaisia mereneläviä. Osterit, simpukat ja äyriäiset ovat taatusti tuoreita.
7. Perheiden Pariisi
Onko se oranki keskellä Pariisia? Lapset liimaantuvat vitriiniin tuijottamaan satakiloista ja 50-vuotiasta borneolaista kieppumassa köysiverkossa. Ollaan Jardin des Plantesin kasvitieteellisessä puutarhassa. Yhdessä päässä puistoa on Galerie de l’Evolution, jossa voi eläintarhan jälkeen jatkaa biologian ihmettelyä täytettyjen eläinten museossa, ja toisessa Seine, jonka vartta pitkin kävellään keskustaan Notre Damen katedraalia horisontissa ihaillen.
Perheiden ei kannata tulla Pariisiin vain Disneylandin vuoksi. Valon kaupungissa lapset ja aikuiset viihtyvät yhdessä myös Jardin d’Acclimatation -huvipuistossa, Aquarium tropical -merimaailmassa Porte Doréessa tai Cité des Enfants -tiedemuseossa. Jardin des Tuileriesissä keskellä Pariisia on trampoliineja, maailmanpyörä ja poniajeluita. Vincennes-puiston Daumesnil-lammella taas pääsee soutelemaan, Saint Martinin kanavan varrella pelaamaan petankkia tai mölkkyä.
Syöminen on helppoa perheystävällisissä ravintoloissa. Passaritossa lapsille on oma leikkihuone ja laaturuokaa kaikille, Cinématheque françaisessa taas elokuvia, näyttelyitä ja Les 400 Coups -ravintola perhebrunssilla. Cafézoïde-, Aloha Café- ja Super Café -kahviloissa on reilusti leikkitilaa ja helppoa lähiruokaa. Lähtökohtaisesti lapset ovat Pariisissa aina tervetulleita ravintoloihin, ihan perusbrasseriehinkin.
Vinkki: Pariisiin tutustuu parhaiten kävellen, mutta metrolla liikkuu helposti pidemmät matkat ostamalla päivän lipun (7,50 e) tai 10 lipun carnet’n (14,90 e). Vaunullisen kannattaa suosia bussia, sillä kaikissa metroissa ei ole hissejä tai liukuportaita.
Kauniita, ekologisia vaatteita ja leluja lapsille löytyy muun muassa Centre Commercial Kids -liikkeestä (www.centrecommercial.cc/fr).
Pariisi
Ranskan pääkaupunki. 2,22 miljoonaa asukasta, esikaupunkeineen lähes 7 miljoonaa.
Kieli: ranska, englannillakin nykyään pärjää.
Paras aika matkustaa: Kevät, alkukesä ja syksy. Joulukin on tunnelmallinen.
Miten sinne pääsee: Finnair ja Norwegian lentävät suoraan, SAS välilaskun kautta.
Teksti Pihla Hintikka, kuvat Heli Sorjonen
