Suomen kisat Seefeldin MM-laduilla menivät alakanttiin. Ennakko-odotuksetkaan eivät olleet täysin realistisia, mutta julkisuuteen asti tullut eripura ja kommunikaatiovaikeudet kertovat omaa kieltään tilanteesta. Hiihdon pitkäaikaiselta päävalmentajalta Reijo Jylhältä jäi isot saappaat, joita uusi päävalmentaja Matti Haavisto ei ole ainakaan vielä kyennyt täyttämään.

Suomalaisessa urheilussa ja etenkin sen niin sanotuissa perinnelajeissa dilemma tuntuu edelleen olevan, suhteutetaanko tulokset kultaisten takavuosien tai muiden maiden menestykseen vai omien urheilijoiden perustasoon.

Lue koko analyysi: Totuus, toiveet ja hiihtojoukkueen johtamisongelmat

Aina siitä asti, kun talviolympialaisia vuonna 1924 alettiin järjestää, Suomi oli maailman valioita. 1920-luvulla Clas Thunberg ja Julius Skutnabb putsasivat luistelumitalit kuleksimasta – Thunbergille viisi kultaa ja kaksi himmeämpää, Skutnabbille värisuora.

Sitten tulivat metsien puuskuttavat miehet puusukset ja rottinkisauvat nitkuen, mustikkamehua rinnuksissaan: Veli Saarinen, Kalle Jalkanen, Klaes Karppinen, Matti Lähde, Sulo Nurmela, Heikki Hasu, Veikko Hakulinen – kukapa ei muistaisi.

Suomi oli vuosikymmeniä maailman johtavia talviurheilumaita, ja Apu-lehti seurasi kansallissankareiden kintereillä. Sitten maailma hiihti, kiekkoili ja hyppeli ohi. Mutta aina on suosta noustu.

Lue koko artikkeli: Latua! Suomalaisten olympiahistorian nousut ja laskut

Sutjakka 67-vuotias Pertti ”Teura” Teurajärvi painelee tasatyöntöä kahden ja puolen kilometrin mittaisella nimikkolenkillään Kolarissa. Määränpää on Ahmankolo. Ylläksen ahmaksi Teuran nimesi aikoinaan urheiluselostaja Paavo Noponen. Ahmankolo on laavu, jonka paikkakunnan kunnanisät oivalsivat rakennuttaa Teuran hiihtouran kunniaksi hänen täytettyään kuusikymmentä vuotta.

Teurajärvi on entinen huippuhiihtäjä, jonka puheita hiihtopomojen kannattaisi kuunnella. Hän kuului vuonna 1976 Innsbruckin olympialaisissa kultaa tuoneeseen viestijoukkueeseen. Teura kärähti dopingista myöhemmin ja kertoi vuonna 2018 Avulle, mitä 1982 todella tapahtui.

Lue koko artikkeli: Hiihtäjälegenda Pertti Teurajärvi kertoo nyt, mitä tapahtui dopingvuonna 1982

Koska urheilu on yksi parhaita keinoja integroitua yhteiskuntaan, vuonna 2015 perustettu Kansainvälinen hiihtokoulu KVHK alkoi kotouttaa maahanmuuttajalapsia opettamalla murtomaahiihtoa. Hanke palkittiin Apu-tonnilla vuonna 2017.

Lue lisää: Kuukauden Apu-tonni: Kansainvälinen hiihtokoulu opettaa pakolaislapsia hiihtämään

Oletko koskaan miettinyt, miltä urheilijasta tuntuu mäkihyppytornissa? Me kävimme kokeilemassa! Huimaako?

Katso video: Uskaltaisitko hypätä Lahden mäkihyppytornista? Katso 360-video!

Samuli Knuuti rakastaa murtsikkaa. Vaikka suomalainen murtomaahiihto on taantunut kalevalalaisesta sankaruudesta eläkeläisten ja maaseudun aikamiespoikien puuhasteluksi.

Lue Imagen artikkelista, miksi: Hanki ja elämä

Vuonna 2018 Suomen Ladun Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan Helsingin ja Uudenmaan suuralueella jopa joka kymmenes hiihtäjä on joutunut laturaivon uhriksi. Raivominen on ollut huutoa ja kirouksia tai peräti sauvalla iskemistä.

Laturaivo on selvästikin tiiviisti asutun Etelä-Suomen ongelma. Maamme pohjois- ja itäosissa epäasiallista kohtelua ladulla on kohdannut vain yksi prosentti eli joka sadas hiihtäjä.

Lue koko artikkeli: Joka kymmenes hiihtäjä on joutunut laturaivon uhriksi

Päivän Apu on juttupaketti, joka pureutuu ajankohtaiseen aiheeseen ja sen taustoihin päivittäin.