Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ylitarkastaja Katri Lyijynen kertoo, että ihmiskaupan vuonna 2004 tapahtuneen kriminalisoinnin jälkeen Suomessa on jo näkynyt kaikki ihmiskaupan muodot lukuun ottamatta elinkauppaa.

– Toki meillä on elinkaupan uhreiksi joutuneita henkilöitä, mutta he ovat ulkomaalaisia ja rikos on tapahtunut jossain muualla.

Suomessa tavataan monenlaisia ihmiskaupan uhreja – apua on tarjolla

Image seurasi ihmiskaupan mekanismeja Euroopassa Virosta Suomeen, Suomesta Belgiaan, Belgiasta Hollantiin. Artikkeli sai Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnon.

Orjamarkkinat

Vähäkyröläisen puualan yrityksen työnjohtaja värväsi kirgisialaisia maanmiehiään Suomeen orjatyöhön. Hän kuittasi työntekijöden palkat itselleen ja antoi ne ansainneille vain pieniä summia käteen. Tehtaan johto ei tiennyt asiasta mitään, vaikka osa työntekijöistä majoitettiin yrityksen sosiaalisiin tiloihin. Nyt työnjohtajaa syytetään ihmiskaupasta ja yrityksen johtoa kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä.

Syyte on paikallaan ja oikeus tutkikoon asian. Samaan aikaan meillä on kuitenkin reilusti yli 100 000 ihmistä koko ajan tilanteessa, joka täyttää ihmiskaupan tai ainakin kiskonnantapaisen työsyrjinnän tunnusmerkistön.

Ihmiskauppaa ja työsyrjintää

Cecilia Samartinin uusimmassa teoksessa Kirottu kauneus nuori tyttökolmikko pakenee nykypäivän orjakauppiaita. Asiaan perehtynyt kirjailija kertoo, että lapset ja köyhien maiden ihmiset ovat haavoittuvaisimpia.

– Orjakauppiaat kidnappaavat ihmisiä köyhistä maista seksi- tai muuhun työhön ja kuljettavat heidät rajojen yli rikkaisiin maihin. Tämä jatkuvasti paheneva ongelma on samalla sekä todella huomaamaton ja vaikeasti hahmotettava että aivan silmiemme edessä, Samartin kertoi Avulle vieraillessaan Suomessa.

Suosikkikirjailija Cecilia Samartin Avulle: Ihmiskauppaa on kaikkialla

Eva Biaudet on toiminut Etyjin ihmiskaupan vastaisen toiminnan erityisedustajana ja hänet on palkittu ihmiskauppaa vastaan tekemästään työstä.

– Ihmiskaupasta olen oppinut, että sen mekanismit ovat yllättävän samankaltaisia joka maassa – sekä rikollisten että uhrien kannalta. Eikä Suomi ole vähemmän raaka tai väkivaltainen kuin muut maat, vaikka määrällisesti ongelma on pienempi, hän kertoi Avulle.

Mitä olen oppinut: Eva Biaudet

Takaisin valoon kertoo tositarinan Tunisiaan myyntitavaraksi kaapatusta Marissa Jaakolasta, joka onnistui lopulta pakenemaan takaisin Suomeen. Jaakola kertoo, kuinka julma rikollinen houkutteli hänet mukaansa Tunisiaan naamioiduttuaan huolellisesti kansainvälisen lakiasiaintoimiston edustajaksi, joka palkkaa muka Jaakolan töihin firmaan.

Ihmiskaupan uhri kertoo tarinansa – yhteiskunnallinen merkittävyys ja elokuvalliset ansiot eivät kohtaa

Viikko takaperin virolainen Taavi lähti kaverinsa kanssa kotoaan Tallinnan liepeiltä metsänharvennustöihin Viitasaarelle Keski-Suomeen. Tarkoitus oli tulla takaisin kuukauden päästä, mutta nyt Taavi maata retkottaa kahden kaverinsa kanssa portaikon kupeessa Tallink Starin aulassa. Metsähommista vinkanneen kaverinkaverin mukaan työnantajan piti olla kunnon mies ja palkkojen tulla ajoissa, mutta toisin kävi.

– Olimme töissä kuusi päivää. Se oli ihan orjatyötä. Päätimme lähteä takaisin, Taavi kertoo.

Virolaiset työläiset luulevat usein tulevansa Suomeen kultaa vuolemaan, mutta totuus voi olla aivan toinen. Moni on tullut petetyksi palkka-asioissa.

Reissumiehet (eli orjalaiva)

Päivän Apu on juttupaketti, joka pureutuu ajankohtaiseen aiheeseen ja sen taustoihin päivittäin.