Kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset tarjoaa pitkävaikutteista tukea köyhille perheille ja syrjäytymisvaarassa oleville lapsille kotimaassa. Kesällä 2019 tuki kohdistetaan erityisesti vähävaraisten perheiden lapsille tarjottaviin lomakoteihin ja se annetaan Eväitä Elämälle -ohjelman kautta. Lisäksi vähävaraisten perheiden lapsille jaettava oppikirja- ja harrastustuen määrä kaksinkertaistetaan täksi vuodeksi.

Suomessa elää köyhissä perheissä yli 100 000 lasta. Pelastakaa Lasten tavoitteena on tukea tänä vuonna yhteensä 25 000:ta lasta ja nuorta kotimaassa.

Järjestö lisää tukea vähävaraisten perheiden lapsille – ”tarvitsevien määrä on ollut kasvussa”

Yksi erityisen haavoittuvainen ryhmä on yksinhuoltajien lapset. Pahimmassa tapauksessa kaikki menee peruselämiseen. Ja sitten tulee eteen tilanne, ettei ole rahaa edes kirpputoriin. Mitäs siinä vaiheessa tehdään?

Monen yksinhuoltajan lapsi joutuu ottamaan opintolainaa päästääkseen lukion läpi ja ajautuu korviaan myöten velkoihin, ennen kuin edes aloittaa jatko-opinnot. Moni äitikin haluaisi opiskella, mutta ei rahan puutteessa pysty.

Köyhyys koettelee monia yksinhuoltajia: ”Olen koko ajan valmiustilassa: taistele tai kuole!”

Vähävaraisuus ja yhden vanhemman koti eivät ennusta lapselle korkeaa koulutusta ja palkkaa.

He eivät ehkä ryhdy rahoittamaan yhteiskuntaa ja eläkkeitä toivotulla tavalla.

Jos päälle lisätään vanhemman mielenterveysongelmat, sairaus, pitkä työttömyys tai kouluttamattomuus, lapsi kuormittuu. Hän todennäisesti kokee itse samoja ongelmia aikuisena.

Joka viides perhe on nyt äidin yksin hoitama perhe. Lisäksi työelämä tarjoaa naisille entistä useammin lyhyitä ja heikosti palkattuja paikkoja. Tämä koskee myös korkeasti koulutettuja.

Sosiaaliturvaa on leikattu ja asumiskustannukset kasvaneet. Kaikki tämä tuntuu lapsiperheiden ja varsinkin yksinhuoltajien kukkarossa.

Lapsiperheköyhyys: Miksi lapset köyhtyvät?

Valitettavasti köyhyys ei ole katoamassa mihinkään, päinvastoin. Kansliapäällikkö Hannele Pokka summaa asian näin:

- Hyvinvointiyhteiskunta, jonka sodanjälkeiset sukupolvet rakensivat, on selkeästi murenemassa. Asenteetkin ovat muuttuneet kriittisemmiksi järjestelmää kohtaan. Köyhä köyhtyy, kun valtio leikkaa, rikkaat kyllä aina selviävät. En vieläkään ymmärrä, miksi emme näe, että nuoret ovat maan tärkein voimavara. Lapsiin ja nuoriin kannattaa panostaa.

Hannele Pokka: Pelkään, että eriarvoisuus ­lisääntyy Suomessa

Kela tulee elämän aikan tutuksi useimmille suomalaisille, myös köyhille. Hakemuksia työstäessään Kelan työntekijät kohtaavatkin suomalaisen yhteiskunnan koko kirjon:

Yksinhuoltajan, jonka rahat eivät riitä ruokaan, koska auto on pakko korjauttaa, jotta sillä pääsee töihin. Häntä hävettää, kun lapset menevät nälkäisinä kouluun.

Yrittäjän, jonka firma on mennyt konkurssiin, koska vuosien raatamisen jälkeen terveys on lopulta romahtanut. Hän ei jaksaisi täyttää enää yhtäkään lomaketta.

Kelan etuuskäsittelijät, vihatut auttajat

Myös ruoanjakelupalvelut auttavat köyhiä. Näistä tunnetuimmalla eli Hurstin perheellä on pitkät perinteet köyhien auttamisessa.

Hurstit auttavat nälkäisiä jo neljännessä polvessa

Köyhyyden häpeä ei ole hävinnyt, ja yltäkylläisyyden ja tavarapaljouden aikoina vähävaraisimpien perheiden lapset syövät huonommin kuin varakkaiden perheiden lapset. Tulotaso vaikuttaa sen myötä jopa toipumiseen.

Kattava artikkeli maalaa kuvan suomalaisesta nälästä pula-ajasta tähän päivään.

Suomalaisen nälän historia: Pettuleipää, lapamatoja ja häpeää

Päivän Apu on juttupaketti, joka pureutuu ajankohtaiseen aiheeseen ja sen taustoihin päivittäin.