Lue tästä Päivän Avun jutut:
- Hätäkeskus sai viime vuonna 600 000 turhaa soittoa: näin soitat oikein
- Hätäkeskuspäivystäjän pyyntö ihmisille: Muistakaa nämä asiat
- "En tajunnut, kuinka lähellä kuolemaa olin"
- Onnettomuuspaikalla ei saa töppäillä – muista velvollisuutesi
- Autoilijoiden ensiaputaidot eurooppalaisessa vertailutestissä
- Seksuaalinen häirintä vaikea ongelma palveleville puhelimille - uudistuksilla pureuduttiin "läähätyspuheluihin"
- Johanna Korhonen: Suomeen muuttanut pakolainen kehysti poliisin kuvan kotiinsa kunniapaikalle
112-viikolla ihmisiä muistutetaan hätänumerosta ja sen oikeasta käytöstä. Monia helpottanee tieto, että hätänumero 112 toimii kaikissa EU-maissa. Se on tavallaan jo liian helppo muistaa, sillä sitä käytetään myös silloin, kun ei olisi syytä. Peräti reilu viidennes hätänumeroon tulevista soitoista on turhia.
Hätäkeskuksen työntekijä neuvoo jutussa, milloin 112:een pitää soittaa ja milloin ei.
Kännyköiden myötä apua on helppo soittaa, mutta yleensä soittajan olisi tärkeää kyetä antamaan tietoa esimerkiksi siitä, miten kiireellistä avuntarve on. Vaasan hätäkeskuksen ylipäivystäjä Matias Snellman listaa, mitä ihmisten on hyvä tietää hätäkeskukseen soittamisesta.
Ylöjärveläinen Päivi Virta, 38, oli eräänä joulukuisena aamuna noussut jo sängystä, mutta palasi takaisin makailemaan, kun yhtäkkiä olo alkoi tuntua oudon epätodelliselta. Samassa Päivin mies Mikko tuli sängyn viereen ja ilmoitti lähtevänsä töihin.
– Onneksi sanoin Mikolle, että älä lähde vielä. Jos hän olisi lähtenyt ja olisimme asuneet jossain korvessa, en olisi tässä nyt. Lapsemme Kristian ja Katariina nukkuivat yläkerrassa ja olivat niin pieniä, etteivät olisi osanneet soittaa apua, Päivi sanoo nyt 3,5 vuotta myöhemmin.
Lue jutusta, miten avun soittaminen pelasti Päivin hengen.
Nämä sisarlehtemme Tuulilasin jutut tiivistävät hyvin, mitä autoilijan täytyy tietää siltä varalta, että hän osuu onnettomuuspaikalle.
Tahalliset turhat soitot piinaavat hätänumeron lisäksi myös muita palvelevia puhelimia.
Kirkkohallituksen asiantuntija Titi Gävertin mukaan seksuaalinen häirintä on kansainvälisestikin tiedostettu lieveilmiö puhelinauttamisessa.
- Se koskee jopa hätäkeskusta. On mietittävä, mistä ilmiöstä kertoo se, että häirikkösoittajia on riittänyt. Mistä seksuaalisesta ahdistuksesta ja puutteesta ilmiö kertoo, Titi Gävert sanoo.
Avun kolumnisti Johanna Korhonen huomasi kunnolla vasta maahanmuuttajaystävänsä myötä, että suomalaiset saavat olla monesta kiitollisia poliisille. Monessa muussa maassa poliisi toimii aivan toisin kuin täällä.
Päivän Apu on juttupaketti, joka pureutuu ajankohtaiseen aiheeseen ja sen taustoihin päivittäin.