Vaeltelua ranskalaisen ­taidekaupungin gallerioissa, flamencoa espanjalaisten kanssa ja marokkolainen ruuanlaittokurssi. Aikuisille suunnattu kielimatkatarjonta kuulostaa houkuttelevalta perinteisiin kursseihin verrattuna, ja aktiviteettien yhdistäminen opiskeluun kiinnostaa yhä useampia.

Kielimatka on ylipäätään tehokkaampi tapa oppia kieltä kuin perinteinen opistokurssi, jossa opinnot jaetaan lukukausiin ja itsenäisen opiskelun merkitys on suuri, sanoo Matti Mäkinen Suomi-Espanja-seurasta.

”Kielen opiskelu on aikaa ja vaivaa vievää hommaa. Siksi opiskelu espanjankielisessä maassa on hyvä sijoitus kielitaitoon”, toteaa kieltenopettaja Mäkinen. ”Yleensä kielikoulujen kursseille voi osallistua joustavasti ympäri vuoden. Kuukauden opiskelu ja asuminen paikan päällä on jo aimo askel eteenpäin ­kielitaidossa, varsinkin jos vielä majoittautuu paikallisen perheen luona.”

Aikuiset suuntaavat kielimatkoille yleensä kahdesta syystä: joko kielitaitoa parannetaan työn vuoksi, tai halutaan verestää vanhaa, ruostunutta taitoa ja lomailla oman­ikäisessä porukassa. Kielitaito karttuu matkalla melkein huomaamatta, vaikka intensiivistä opiskelua olisi vain muutama tunti päivässä.

”Ulkomailla opiskeltaessa myös oppituntien ulkopuolinen aika tukee opiskelua: kieltä kuulee ja joutuu käyttämään koko ajan. Se on aikuisten kielikylpy”, toteaa Mäkinen.

Vaihtoehtoja kielimatkoissa löytyy valtavasti: on kielimatkoihin erikoistuneiden matkatoimistojen täysin ja osittain räätälöimiä kursseja, on kesäyliopistoja, kotimaisten kansanopistojen järjestämiä matkoja ja kieli-instituuttien tukemia kursseja.

Kielimatkatoimistoissakin on eroja. Suurilla yrityksillä, kuten EF:llä, on omia kielikouluja. Pienet toimistot välittävät oppilaita paikallisten opinahjojen kursseille.

Matkanjärjestäjän käyttäminen apuna tuo lisäturvaa, muistuttaa TR-Kielimatkat-yrityksen toimitusjohtaja Riitta Tiainen. Jos jokin kurssilla tai matkalla menee pieleen, matkanjärjestäjällä on velvollisuus auttaa.

Kurssille voi lähteä myös täysin omatoimisesti etsimällä sopivan vaihtoehdon suoraan kohdemaan koulun nettisivuilta. Myös Suomessa toimivat kieli- ja kulttuuri-­instituutit listaavat sivuilleen eri maiden oppilaitoksia.

”Paikalliset koulut eivät välttämättä ole yhtä tehokkaasti organisoituja kuin isot kielimatka­järjestöt, mutta ne ovat varmasti luonteikkaampia”, sanoo Helsingissä toimivan Italian kulttuuri-instituutin johtaja Patrizia Gambarotta.

Viikon mittaisten peruskurssien hinnat Euroopassa vaihtelevat 200–400 euron välillä, minkä päälle voi ostaa lisätunteja ja yksityis­opetusta. Joskus matkaan voi saada tukea: esimerkiksi Italian kulttuuri-­instituutti jakaa apurahoja italian opiskeluun.

Jos kurssimuotoinen opiskelu ei tunnu omalta, voi itselleen myös palkata paikallisen tutorin. Verkossa on runsaasti sivustoja, kuten Preply ja Teacher finder, jotka kokoavat päteviä yksityisopettajia ympäri maailman.

Tavallisesti kielikurssit ulkomailla järjestetään yhä perinteisesti luokkahuoneessa. Jos omilta kouluajoilta on jäänyt sellaisesta opiskelusta traumoja, niiden vuoksi kurssia ei kannata jättää väliin, lohduttaa myyntipäällikkö Reija Weckman Speak & Fun Kielimatkat -yrityksestä. Hänen mukaansa oppikirjojen ulkoa opettelu ja virheiden syynäys ei kuulu nykyisten kielituntien luonteeseen. Jokaisen taito testataan etukäteen kielikokeella, jolloin muut ryhmässä ovat samalla tasolla.

”Tunnit kuluvat nopeasti, kun kieltä lähestytään yhteiskunnan, kulttuurin ja elämän­tapojen teemojen kautta, käytännönläheisesti”, Weckman sanoo. ­”Opetusryhmissä on ihmisiä kaikkialta maailmasta, mikä tekee keskusteluista kiinnostavia.”

Moni kuitenkin kaipaa vielä käytännöllisempää lähestymistapaa kieleen. Esimerkiksi suomalainen matkatoimisto Pamplemousse on erikoistunut yhdistämään ranskan tunteja aktiviteetteihin, kuten kokkaukseen ja valokuvauskurssiin. Samaa ideaa toteuttaa moni kielimatka­järjestö, kuten Cactus Language, Go Learn To ja CESA Languages Abroad.

Myös paikalliset kielikoulut järjestävät kurssilaisille tapahtumia ja viikonloppu­matkoja. Esimerkiksi kiinalainen Hutong School tarjoaa kalligrafiatunteja. Italian Umbriassa sijaitsevassa I Love It -kieli­koulussa voi harjoitella kieltä elokuvia katsomalla, ja itävaltalainen Deutsch Institut yhdistää hiihtokurssin ja saksanopiskelun Kitzbühelissä.

Ei ole yhdentekevää, missä maassa kurssia käy. Murteet, ääntäminen ja sanastot vaihtelevat ja voivat poiketa aiemmin opitusta.

Esimerkiksi espanjaa puhutaan parissakymmenessä maassa. Suomi-Espanja-seuran Matti Mäkisen mukaan espanjaa ei kannata lähteä opiskelemaan Kataloniaan, jossa suuri osa ihmisistä puhuu muuta kieltä ja esimerkiksi katukyltit on kirjoitettu katalaaniksi. Eniten erilaisia espanjan murteita on puolestaan Espanjan Andalusiassa, Karibialla, Argentiinassa ja Uruguayssa.

”Jos opiskelee espanjaa pitempään vaikka Kuubassa, lopputulos kuulostaa samalta kuin savoa puhuva saksalainen. Ei siinä mitään pahaa ole, mutta onhan yhdistelmä hiukan erikoinen muualla espanjankielisessä maailmassa liikkuessa”, Mäkinen sanoo.

Espanjanopiskelijoille hän suosittelee Espanjan keski- ja pohjoisosaa, Meksikoa ja Kolumbiaa. Riitta Tiainen TR-Kielimatkoilta ei suosittele ranskan opiskelua Kanadassa: siellä aksentti eroaa alkuperäisestä kielestä ja englanti ja ranska ovat alkaneet sekoittua.

”Toisaalta saksan opiskelu käy Saksan ohella myös Itä­vallassa ja Sveitsissä, joissa saksaa puhutaan selkeästi.”

Patrizia Gambarotta suosittelee italian opiskelua pikkukaupungeissa. Suurkaupungeissa on enemmän turisteja, ihmisillä on kiire ja aitoja kontakteja on vaikeampi luoda.

Täysin ummikkona kielimatkalle ei Matti Mäkisen mukaan kannata lähteä.

”Alkeet kannattaa opiskella Suomessa. Ulkomailla opiskelusta ja oleskelusta saa enemmän irti, jos kielitaitoa on pohjalla.”

Jutun lähteenä on käytetty myös Facebook-ryhmää Seikkailijattaret sekä matkatoimisto Pamplemoussen toimitusjohtajan Henni Lieto-Pihlajaojan haastattelua.