Jokaisen hiukset harvenevat ainakin hieman. Joku kaljuuntuu täysin jo nuorena, toisen hiukset ohenevat vain vähän ja tukka on paksu vanhanakin. Silti tuuheatukkaisellakin on eläkeiässä vähemmän hiuksia kuin parikymppisenä.

Syyllinen hiusten ohenemiseen ovat pääosin geenit. Lähes jokaisella suomalaisella on näitä geenejä perimässään. Lisäksi hiuslaatu ja hiusten määrä vaikuttavat siihen, miten paljon hiuksia lähtee ja jää jäljelle. Jos hentoja hiuksia on ennestään vähän, oheneminen näkyy helpommin.

Jos isä on kalju, kaljuuntuuko poikakin? Asia ei ole näin yksinkertainen. Voi olla veljessarja, joista osan hiukset lähtevät ja osan eivät. Sukulaistenkin välillä on siis yksilöllisiä eroja.

Hiusten elinkaaressa on kolme vaihetta: kasvu-, lepo- ja irtoamisvaihe. Kun ikääntyy, kasvuvaihe lyhenee ja lepovaihe pitenee. Hiustupet rappeutuvat, ja hius ohenee. Uusia hiuksia kasvaa vähemmän, ja ne ovat entistä hennompia.

Samasta syystä vanhuksilla ei yleensä ole enää säärikarvoja: karvatupet hiipuvat pois, eivätkä siksi voi enää kasvattaa karvoja.

Naisten hiukset alkavat usein harveta vaihdevuosien aikana. Silloin munasarjojen toiminta hiipuu, ja niiden tuottamien naishormonien, estrogeenien, määrä elimistössä laskee. Kun naishormoneja on entistä vähemmän, kehon hormonitasapaino muuttuu ja mieshormonien eli androgeenien määrä nousee. Androgeenit vaikuttavat hiusjuuriin ja heikentävät hiusten kasvua.

Vaihdevuosissa hiusten rakenne voi myös muuttua. Ne saattavat ohentua ja menettää jäntevyyttään. Tämä on kuitenkin yksilöllistä.

Naishormoneita sisältävä hormonikorvaushoito ei valitettavasti yleensä tepsi vaivaan. Tarvitaan antiandrogeenista lääkettä, joka taistelee mieshormoneita vastaan.

Miehillä kaljuuntuminen voi alkaa jo 18-vuotiaana. Naisilla hiukset ohentuvat yleensä paljon myöhemmin, vasta neljänkympin jälkeen. Naistenkin hiustenlähtö voi kuitenkin alkaa jo kolmikymppisenä. Hiukset ohentuvat usein alkuun hitaasti, joten harvenemista ei välttämättä huomaa pitkään aikaan.

Miesten hiukset ohenevat ensin päälaelta ja ohimoilta. Päälaelle voi syntyä kalju läikkä. Tätä kutsutaan miestyyppiseksi kaljuuntumiseksi.

Naisten hiukset harvenevat tavallisesti tasaisesti koko pään alueelta, ohimot eivät yleensä vetäydy, eikä päälaelle synny kaljua. Silloin kyseessä on naistyyppinen kaljuuntuminen. Nainen kaljuuntuu täysin vain harvoin.

Harjaan jää tukko hiuksia, ja suihkun jälkeen viemäri on täynnä tukkaa. Pitäisikö harjata hellemmin ja pestä hiuksia harvemmin?

Vastaus on ei. Kumpikaan ei aiheuta hiustenlähtöä. Harjatessa ja pestessä lähtevät vain hiukset, jotka ovat muutenkin irtoamisvaiheessa. Hiuksia irtoaa luonnostaan joka päivä.

Jos tuntuu, että hiuksia lähtee tavallista runsaammin tai päänahka alkaa pilkottaa, asia kannattaa tutkia. Lääkäri voi tehdä hiuksille tukistuskokeen: hän kerää käteen pienen tukon hiuksia ja tukistaa kevyesti. Jos hiuksia lähtee enemmän kuin viisi, hiustenlähtö voi olla lisääntynyt.

Kyse ei ole vain tyylistä, vaan hiukset eivät välttämättä vanhana kasva enää yhtä pitkiksi kuin ennen. Lapsilla hiusten kasvuvaihe on seitsemän vuotta. Hiuksilla on niin kauan aikaa kasvaa pitkiksi ennen irtoamista. Iän myötä kasvuvaihe lyhenee ja voi keski-ikäisillä olla vuoden.

Koska hiukset kasvavat kuukaudessa sentin tai pari, ne ehtivät vuodessa vain 15 sentin pituisiksi. Kun kasvuvaihe loppuu, hius siirtyy lepovaiheeseen ja irtoaa. Siksi vanhempien hiukset eivät yleensä ehdi kasvaa kovin pitkiksi, mutta tässä on eroja ihmisten välillä.

Sanotaan, että stressi vie hiuksetkin päästä. Näin voi todella käydä, sillä elimistön paha stressitila, kuten synnytys, vakava sairaus, rankka laihduttaminen, iso leikkaus tai kova henkinen kuormitus voivat aiheuttaa telogeenisen hiustenlähdön.

Kun akuutti stressitila on päällä, iso osa hiuksista siirtyy yhtä aikaa lepovaiheeseen. Hiukset lepäävät muutaman kuukauden ja irtoavat sitten, kun stressi on yleensä jo takanapäin. Siksi hiuksia lähtee paljon vasta kuukausia synnytyksen, sairauden tai läheisen kuoleman jälkeen.

Telogeeninen hiustenlähtö on ohimenevää. Esimerkiksi synnytyksen jälkeen hiukset palautuvat raskautta edeltäneeseen tilaan vuodessa.

Hiustenlähtö on yleensä vaaratonta, mutta se voi kertoa myös sairaudesta. Se voi olla oire kilpirauhasen vaajatoiminnasta, anemiasta, vitamiininpuutoksesta, keliakiasta, imeytymishäiriöstä tai elimistön kroonisesta tulehdustilasta.

Takana voi olla myös ihosairaus: pälvikalju, atooppinen ihottuma tai tali-ihottuma. Hiusjuurissa elävä talipunkki kuuluu sen sijaan ihon normaaliin mikrobistoon eikä saa hiuksia tippumaan päästä. Se on siis harmiton kaveri.

Lääkkeistä anaboliset steroidit ja syövän hoidossa käytettävät solunsalpaajat aiheuttavat kaljuuntumista.

Lisäksi A-vitamiinin pitkäaikainen liiallinen saanti voi saada hiukset lähtemään.

Hormonaalisen ehkäisyn aloittaminen tai lopettaminen voi joskus aiheuttaa hetkellistä hiustenlähtöä. Nuorilla naisilla yhdistelmäehkäisypillerit voivat myös vähentää hiustenlähtöä, jos hiuspohja rasvoittuu ilman niitä. Ehkäisypillerit vähentävät talin eritystä, hiuspohja rauhoittuu, ja hiuksetkin pysyvät päässä paremmin.

Geeneilleen ei kukaan voi mitään, mutta hiustenlähtöön ja kaljuuntumiseen löytyy onneksi lääkkeitä. Vaivaa kannattaa alkaa hoitaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska silloin hoitotulos on yleensä parempi.

Minoksidiili on liuos, jota levitetään hiuspohjaan kahdesti päivässä. Se voi vähentää hiustenlähtöä ja auttaa uusia hiuksia kasvamaan. Se sopii sekä miehille että naisille. Minoksidiilia voi käyttää huoletta pitkiäkin aikoja. Sitä saa apteekista ilman reseptiä.

Miesten kaljuuntumista hoidetaan myös finasteridilla, joka on antiandrogeeni. Se vähentää perinnöllistä hiustenlähtöä aiheuttavan mieshormonin määrää veressä ja auttaa siksi hiuksia pysymään päässä.

Finasteridilla on kuitenkin arveluttava maine, sillä se saattaa heikentää seksuaalista toimintakykyä. Tämä sivuvaikutus on harvinainen mutta mahdollinen. Lääkkeen käyttöön mahdollisesti liittyvät seksuaaliset ongelmat ovat yleisempiä vanhemmilla kuin nuoremmilla miehillä. Ongelmat ovat onneksi suureksi osaksi ohimeneviä.

Naisten hiustenlähtöön käytetään spironolaktoni-lääkettä, joka on antiandrogeeni. Se hillitsee mieshormonien vaikutusta hiusjuuriin ja estää näin hiustenlähtöä. Lääkettä käytetään yleensä kuurina, joka kestää puolesta vuodesta muutamaan vuoteen.

Asiantuntijat: iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Maria Huttunen/Terveystalo, farmaseutti Leena Äyräpää/Yliopiston Apteekki ja farmaseutti Hertta Hurme/Yliopiston Apteekki.