Gynekologinen laskeuma syntyy, kun lantionpohjaa tukeva lihas- ja sidekudosrakenne heikkenee. Lopulta lantionpohja antaa periksi, jolloin kohtu, virtsarakko tai suoli tai ne osin yhdessä voivat pullistua emättimeen, ja jopa siitä ulos. Jos kohtu on poistettu, myös emättimen huippu voi laskeutua.

Laskeuma on usein oireeton ja kivuton pullistuma tai vain paineen tunnetta lantionpohjassa. Se voi kuitenkin aiheuttaa myös tihentynyttä virtsaamistarvetta tai muita virtsa- tai ulostusvaivoja ja joskus yhdyntäkipujakin. Virtsan tai ulosteen karkailu voi lisääntyä iän myötä.

– Osa naisista häpeilee ja salailee oireita. Onneksi näistä vaivoista kuitenkin puhutaan yhä enemmän ja niihin haetaan apua, sanoo naistentautien erikoislääkäri Päivi Rahkola-Soisalo HUSin Naistenklinikalta.

Laskeumalle altistavat etenkin raskaus ja synnytys, mutta vaiva ilmaantuu yleensä vasta noin 20 vuotta synnytyksen jälkeen. Jopa kahdella kolmasosalla synnyttäneistä voidaan todeta laskeuma. Enintään viidesosa heistä oireilee.

Muita laskeuman riskitekijöitä ovat ylipaino, raskas fyysinen työ ja krooninen yskä, sillä ne lisäävät vatsaonteloon ja lantionpohjaan kohdistuvaa painetta. Tupakointi ja pitkä­aikainen ummetuskaan eivät tee hyvää. Myös luontaisesti heikko sidekudos saattaa antaa periksi esimerkiksi Ehlers-Danlosin oireyhtymää sairastavilla.

Laskeumat lisääntyvät, koska ikääntyviä naisia on yhä enemmän. Eniten laskeumia esiintyy yli 60-vuotiailla naisilla, ja 80 vuotta täyttäneistä jo yli puolella on oireinen laskeuma.

Gynekologinen tutkimus paljastaa melko usein laskeuman, josta nainen ei tiedä mitään. Oireetonta laskeumaa ei pidä hoitaa.

– Lantionpohjan anatomia ei aina kerro, miten elimet toimivat. Siksi laskeuman korjaus ei aina helpota vaivoja, vaan esimerkiksi ponnistusvirtsan­karkailu voi joskus jopa lisääntyä, Päivi Rahkola-Soisalo sanoo.

Oireiseen laskeumaan kannattaa hakea apua. Moni hakeutuu yksityisen gynekologin vastaanotolle. Tähän vaikuttaa käsitys, että osa terveyskeskuslääkäreistä vierastaa naistentauteja. Silti myös terveyskeskuksesta voi saada apua laskeumiin.

– Tarvittaessa potilas lähetetään eteenpäin naistentautien poliklinikalle, jossa mietitään leikkaushoitoa, Rahkola-Soisalo sanoo.

Laskeumatutkimus tehdään gynekologin hoitopöydällä puoli-istuvassa asennossa. Gynekologi näkee siinä hyvin laskeuman laajuuden, etenkin kun nainen ponnistaa.

– Laskeuman aste voi vaihdella ponnistuksen mukaan. Siihen vaikuttavat myös esimerkiksi suolen tila, kellonaika ja se, mitä nainen on äskettäin tehnyt. Öisin laskeuma usein vetäytyy, kun taas kaikenlainen nostelu voi pahentaa vaivaa.

Nopein hoito laskeumaan on emätintuki eli laskeumarengas tai -kuutio, jonka soveltumisen gynekologi arvioi. Sopiva rengas pysyy hyvin paikoillaan eikä tunnu lainkaan. Myöhemmin hoitaja voi tarkistaa ja tarvittaessa uusia renkaan 3–12 kuukauden välein.Laskeumakuutiota käytetään vain päivisin, ja nainen asettaa sen itse.

Rengas tai kuutio sopii lievän laskeuman hoitoon. Rengas voi myös olla ainoa vaihtoehto iäkkäälle tai sairaalle potilaalle, jolle leikkaus olisi liian suuri riski. Emätintukea käytetään myös leikkausta odottaessa, joskus sen jälkeenkin.

Emätintuen ohessa käytetään paikallis­estrogeenia, joka hoitaa lima­kalvoja sekä ehkäisee hankaumia ja tulehduksia. Se voi myös helpottaa pakko­inkontinenssia, jossa äkillinen pissahätä voi tyhjentää jopa koko rakon, jos vessaa ei löydy ajoissa.

Emättimen takaosan laskeumiin voi liittyä ulosteen karkailua. Sitä voi estää anaalitamponeilla tai -kuutioilla, joita voi käyttää peräsuolessa päivittäin. Vaivana voi lisäksi olla ummetus tai tunne, ettei peräsuoli tyhjene. Joskus peräsuoli voi myös työntyä itsensä sisään tuppeumaksi, johon uloste jumiutuu. Ulostamista voidaan joutua avustamaan painamalla pullistumaa ulkopuolelta tai emättimestä.

Ulostusvaivoissa säännöllinen ruokailu parantaa suolen toimintaa. Riittävä kuidun ja nesteen saanti sekä liikunta helpottavat ummetusta. Lisäksi voidaan käyttää suolen toimintaa parantavia lääkkeitä tai esimerkiksi suolihuuhteluja.

Leikkaus on apu moneen laskeumaan, jos naisen ikä tai sairaudet eivät sitä estä. Suomessa noin joka kymmenes nainen leikataan elämänsä aikana laskeuman takia. Tavallisimmin leikkauksia tekevät gynekologit. Jos toimeenpiteessä pitää kiinnittää myös suolen seinämä, mukana on gastrokirurgi.

Vuosituhannen vaihteessa laskeuma­leikkauksissa käytettiin usein synteettisiä tukiverkkoja, mutta verkkoleikkaukset ovat sittemmin vähentyneet. Verkkojen pitkäaikaiskäyttöön on liittynyt ongelmia, kuten kipuja ja verkon esiintuloa emättimeen. Verkon poisto on vaikeaa.

Nykyisin etenkin ensimmäinen laskeumaleikkaus pyritään tekemään naisen omilla kudoksilla, jos emätin ja tukikudokset saadaan niiden avulla kiristettyä, tuettua ja kiinnitettyä hyvin. Verkkoja käytetään tapauskohtaisesti yleensä uusiutuneissa laskeumissa.

– Valintaa harkitaan tarkkaan yhdessä laskeumapotilaan kanssa. Toisaalta joillekin naisille on pelastus, että leikkaus saadaan ylipäätään tehtyä, Päivi Rahkola-­Soisalo sanoo.

Hän kannustaa kaikenikäisiä naisia säännölliseen lantionpohjajumppaan. Myös ikääntynyt voi hyötyä siitä. Fysio­terapeutin tekemä biopalautehoito tehostaa oikeiden lihasten tunnistamista.

– Liikunta tekee ilman muuta hyvää myös iäkkään alapään toiminnalle. Tärkeintä on tutkituttaa mahdollinen laskeuma ja saada siitä arvio, jos oire painaa mieltä. Apua on saatavilla, Päivi Rahkola-­Soisalo kannustaa.

Asiantuntija: naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Päivi Rahkola-Soisalo, HUS.