Finnair uudisti kesän alussa kaukolentojensa laadukkaampia matkustusluokkia, ja Mondolla oli tilaisuus testata näitä premium economy- sekä businessluokkaa tuoreeltaan edestakaisella matkalla Singaporeen.

Yli 13 tunnin lennolla premium economyn mukavuudet lisäsivätkin matkan miellyttävyyttä olennaisesti. Finnairin tavallinen economyluokka on lentoyhtiöiden tarjonnan joukossa kohtalaisen hyvä, ja kaukolennoilla myös karvalakkiluokkaan kuuluu ateriat ja juotavaakin. Mutta premium economyn istuimissa on 17,5 senttiä leveämmät penkkirivien välit, ja jaloille on mukava, pitkä jalkatuki. Selkänoja kallistuu hiukan enemmän taaksepäin. Tavallisessa economy-luokassa nukkuminen vaatii matkailijalta hyviä unenlahjoja, premiumissa se voi onnistua muiltakin.

Varsinaiseen makuuasentoon premium-luokan tuolit eivät taivu, mutta lisämukavuutta tuovat hintaan kuuluvat huopa ja erillinen, hyvä niskatyyny. Istuimen memory foam -tyyny tukee myös hyvin nukkujaa. Niinkin yksinkertainen asia ilahduttaa kuin istuimen kätevät säilytystilat tavaroille: niissä voi pitää vaikka silmälaseja ja puhelinta. Kun halpalentoyhtiöiden penkeissä ei ole usein säilytystiloja enää lainkaan, se on aidosti epämukavaa.

Premium economy -luokan ruoka oli erinomaista: aterian sai valita parista vaihtoehdosta, ja ruoka oli ravintolatason maukasta. Palvelu tässä koneen osastossa oli ystävällistä ja huomaavaista, vaikka premiumissa ei työskentele erityisen runsaasti henkilökuntaa, toisin kuin bisnesluokassa.

Löytyikö premium-luokasta lainkaan miinuksia? Uuden istuimen säätäminen oli oudon kankeaa: useampikin luokassa istunut matkailija ihmetteli jäykkiä säätimiä, ja varsinkin jalkatuen liikuttaminen tuntui jähmeältä. 13 tuuman näyttö leffojen ja tv-sarjojen katseluun oli juuri sopivan kokoinen, mutta viihdevalikoima voisi olla reippaasti laajempikin.

Finnairin meno-paluu Helsingistä Singaporeen maksaa esimerkiksi ensi syksynä alkaen noin 700 euroa. Premium-luokasta pitää pulittaa siihen päälle runsaat 400 euroa lisää. Satsaus on hyvinkin sen arvoinen – lentäminen tässä luokassa oli huomattavan miellyttävää ja reissaajan olo perillä rentoutunut.

Paluumatka sujui uudistetussa bisnesluokassa, ja se alkoi Singaporen kentän loungesta. Finnairin käyttämä Marhaba-lounge oli siisti ja toimiva, mutta sen ruoka- ja juomatarjonta oli Aasian isojen kenttien loungejen joukossa aika yksinkertainen.

Koneen bisnesluokan istuimet ovat erittäin mukavat ja muodostavat matkailijan ympärille kuin suojaavan, pyöreähkön kuoren. Tila tuntuu yksityiseltä, vaikka toki bisnesluokan käytävällä ohi kulkeva näkee siihen sisälle. Henkilökuntaa bisnesluokassa on ilahduttavan runsaasti, ja he taitavat rennon hyväntuulisen mutta samalla erittäin sujuvan palvelun.

Bisnesluokassa riittää pieniä ylellisyyksiä: on pehmeät tohvelit, tyynyjä on kaksi erilaista, jalat saa istuessakin mukavasti oikaistua, ja niin edelleen. Viihdevalikoima on sama kuin premium economyssä mutta näyttö selkeästi suurempi.

Finnair on satsannut paljon bisnesluokan uudistukseen, ja vaikka istuimet näyttävät kauniilta ja ovat toimivia, nukkuminen lennolla ei kuitenkaan sujunut ihan noin vain. Syy on istuimen muotoilussa: vaikka matkailija saa levätä pehmeällä sijauspatjalla tasaisella pedillä ja täydessä makuuasennossa, nukkumatila on hieman kapea ja vino. Siinä joutuu siksi välillä kääntyilemään kyljeltä toiselle ja etsimään mukavinta asentoa.

Onko sillä väliä, kun saa sentään koko matkan ajan erinomaista palvelua ja voi nukkua ylellisesti pitkällään? Voi sillä olla, koska bisnesluokka tuo meno-paluulennon hintaan useita tuhansia euroja lisää.

Kokonaisuutena Finnairin matkustusluokkien uudistus tuntuu onnistuneelta ja erityisesti premium economy tavalliselle matkailijalle suositeltavalta vaihtoehdolta pitkälle lennolle.