Triesten keskustan hurmaavimpia paikkoja on sen halki virtaava Canal Grande, jota reunustavat 1800-luvun itävaltalaisarkkitehtuuria edustavat koristeelliset rakennukset ja ravintolat terasseineen.

Muutaman korttelin päästä löytyy rosoisempi, 1600-­luvulla perustettu juutalaisten asuin­alue antiikki- ja kirjakauppoineen sekä vanha satamakaupunginosa Città Vecchia kapeine katuineen, putiikkeineen ja pienine ravintoloineen.

Trieste siirtyi 1380-luvulla venetsialaisten käsistä Habsburgin suvun hallitseman Itävallan imperiumin ainoaksi satamakaupungiksi. Yksi paikan omintakeisimmista piirteistä on sen italialais-itävaltalainen kahvilakulttuuri: täällä voi viettää tuntikausia cappuccinon äärellä tai nauttia pikaisen espresson seisaaltaan.

Triesten vanhin kahvila on vuonna 1830 perustettu Caffè Tommaseo, kun taas Antico Caffè Torinesessä istuessa tuntuu kuin kahvittelisi hulppean höyrylaivan salongissa. Kahvilan suunnittelija Giuliano Debelli toimikin luksuslaivojen sisustajana 1920-luvulla.

Trieste sijaitsee kuu­­lulle kuplajuomalle nimensä antaneen Proseccon kylän kupeessa. Kaupungin parasta antia ovatkin pienet baarit, joissa voi nauttia raikkaan lasillisen proseccoa parilla eurolla.

Vanhan kaupunginosan Via San Sebastino -kadun varrella sijaitsevassa Al Ciketossa tarjoillaan viinejä ja cicchettejä eli venetsialaisia versioita tapaksista. Ne maksavat noin euron kappale. Työpäivän päätteeksi paikalle saapuvat triesteläiset, jotka kansoittavat myös viereistä kapeaa katua.

Luomutuotteita löytyy Triesten satamasta, Eatalyn tavara­talosta. Täältä voi ostaa kotiin­viemisiksi proseccon lisäksi vaikkapa suklaata tai oliiviöljyä. Nauti myös paikan ravintolan pizzoista sekä merinäköalasta.

Triestenlahden rannalla kohoavan Miramaren linnan rakennutti 1850-luvulla Itävallan arkkiherttua Ferdinand Maximilian von Habsburg. Paikka avattiin yleisölle 1954, ja nyt täällä voi ihastella Adrianmerelle avautuvia näkymiä sekä linnaa ympäröivää puutarhaa. Sisätiloissa on komeasti sisustettuja salonkeja ja huoneita (pääsymaksu 8 euroa). Keväällä 1914 arkkiherttua Franz Ferdinand asui linnassa vähän ennen kuin kohtasi Sarajevossa dramaattisen loppunsa, joka johti maailmansodan syttymiseen.