1. Mistä johtuu, että miehinen potenssi laskee iän myötä? Onko tähän olemassa lääkettä?

Jos erektiota ei tule tai se ei kestä yhdynnän aikana, puhutaan erektiohäiriöstä. Yleensä syynä on verisuonten seinämien joustavuuden väheneminen, jolloin verisuonet eivät laajene ja paisuvaiseen ei tule tarpeeksi painetta erektiota varten. Ikä vaikuttaa tähän aina, mutta terve ja hyväkuntoinen mies voi säilyttää sukupuolisen kykynsä reilusti yli 70 ikävuoden. Kohonnut verenpaine ja kolesteroli, tupakointi, diabetes sekä vähäinen liikunta saavat verisuonet ”vanhenemaan” nopeammin, jolloin erektiohäiriö tulee aikaisemmin.

Erektiohäiriölääkkeistä (tablettilääkkeet, virtsaputkeen asetettava lääkepuikko ja pistoslääkkeet) on yleensä apua, mutta ennen lääkehoidon aloittamista vastaanotolla pyritään selvittämään, mikä erektiohäiriön aiheuttaa. Näin voidaan hoitaa myös vaivan alkusyytä.

2. Miksi tukka harmaantuu, mutta ei kuitenkaan lähde? Onko tämä perinnöllistä?

Tukka tulee harmaaksi, kun hiusten sisälle kerääntyy pienenpieniä ilmakuplia. Harmaantuminen on perinnöllistä ja riippuu jonkin verran muun muassa hiusten väristä. Miespuolinen kaljuuntuminen on toinen asia, mutta sekin on perinnöllistä. Tällöin hiukset ohenevat ja vähenevät päälaelta ja otsalta.

3. Onko vitamiinitableteista tutkitusti apua esimerkiksi väsymykseen?

Ei ole, ellei satu olemaan juuri kyseisen vitamiinin puutostilaa. Muut kuin D-vitamiinin puutokset ovat meillä hyvin harvinaisia.

4. Miksi selkä ja jalat ovat aamuisin jäykät, mutta jäykkyys häviää pian heräämisen jälkeen?

Tavallisimmin syynä on nivelrikko, jonka tehokkain hoito on liikunta, erityisesti lihasvoimaharjoittelu.

5. Miksi alkaa aivastuttaa, kun auringonsäde osuu silmiin?

Säde laukaisee silmän kautta niin sanotun vasovagaalisen refleksin: aivastuttaa, ja nenä ja silmä saattavat vuotaa vettä.

6. Mistä johtuu, että akillesjänne kipeytyy ja tuntuu kireältä reippaassa liikunnassa, esimerkiksi juoksussa?

Koska kävelemme liikaa kovalla alustalla kengät jalassa, akillesjänne ja siihen kiinnittynyt pohjelihasryhmä tahtovat lyhentyä ja kiristyä. Paras hoito on ahkera akillesjänteen ja jalkapohjan jännekalvon venyttely ennen ja jälkeen liikunnan ja välillä muulloinkin. Muuten vaarana on pitkäaikainen akillesjänteen vahingoittuminen.

7. Korvaako punariisi kolesterolilääkkeen säännöllisesti nautittuna?

Punariisi sisältää täsmälleen samoja, alun perin sienistä peräisin olevia statiineja kuin kolesterolilääkkeet. Erona on se, että statiinien laatu ja määrä punariisivalmisteissa vaihtelevat. Hyödyt ja haitat ovat muuten täsmälleen samat kuin lääkehoidossakin, mutta saman hyödyn saaminen maksaa punariisivalmisteilla selvästi enemmän kuin lääkevalmisteilla.

8. Ihoni kutisee. Olen sekoittanut perusvoiteeseen soodaa, mikä on auttanut. Saako tällaista sekoitusta valmiina voiteena?

Sooda on hyvin vanha ja tunnettu kutinalääke, jota on käytetty esimerkiksi soodakylpyinä atooppiseen ihottumaan liittyvän kutinan hoitoon. En tiedä valmista seosta, eikä sillä olisi paljon kaupallista merkitystä, koska sooda on halpaa ja helposti saatavaa, eikä sitä voisi patentoida. Jos on oma amme, soodakylpyjä voi helposti ottaa kotonakin.

9. Nukun paljon ja säännöllisesti. Mistä unen tarve kertoo?

Unen tarvetta määräävät aivot. Aivot tarvitsevat unta prosessoidakseen päivän asioita ja tapahtumia – muun muassa pysyvät muistijäljet syntyvät pääosin unen aikana – sekä myös toipuakseen päivän rasituksista. Yö on myös solujen korjaamisen ja rakentamisen aikaa.

Stressi, liikarasitus ja monet muut häiriötilat vaikuttavat unen tarpeeseen ja unen saantiin. Jotkut harvat sairaustilatkin voivat lisätä unen tarvetta. Joskus unen laatu voi olla huonoa esimerkiksi uniapnean, alkoholin tai lääkkeiden takia, ja silloin unen määrää täytyy lisätä.

Matti Esko, 66, on pitkän linjan suomalainen iskelmälaulaja, joka keikkailee yhä aktiivisesti.

Asiantuntija: yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall Mehiläisestä.

Teksti Emilia Saloranta