Magnesiumvalmisteita markkinoidaan ja käytetään yleisesti suonenvedon ehkäisemiseen, mutta näyttö niiden hyödyistä on vähäinen. Ei ole liioin näyttöä, että suonenveto johtuisi magnesiumin puutteesta.

Vaivan perimmäistä syytä ei tunneta, mutta sen yleisyys lisääntyy iän myötä. Noin kolmasosa 60–70-vuo­tiaista kärsii ajoittaisista suonen­vedoista. Ikääntyessä verenkierto ja lihasten aineenvaihdunta heikkenevät ja hermosto vanhenee. Myös sairaudet ja lääkitykset lisääntyvät, mikä voi vaikuttaa asiaan.

Suonenvedossa lihas jäykistyy ja supistuu eli kramppaa äkisti. Tämä tuntuu usein voimakkaana kipuna. Tavallisimmin lihaskramppeja on alaraajoissa: takareisissä, pohkeissa, jalkapohjissa ja varpaissa. Krampit vaivaavat usein öisin, koska nuk­kuessa lihakset rentoutuvat. Silloin pienikin liikahdus voi saada ne kramppaamaan. Suonenveto voi iskeä myös pitkäkestoisen fyysisen rasituksen jälkeen. Sormetkin voivat krampata puristamisen vuoksi. Nestehukka, suolatasapainon häiriöt ja raskaus lisäävät suonenvedon vaaraa.

Yksittäiset suonenvedot eivät anna syytä huoleen, mutta lääkäriin on syytä mennä, jos niitä on toistuvasti tai niihin liittyy muita oireita.

Kramppeja voidaan hoitaa eräillä verenpainelääkkeillä tai neurologisilla lääkkeillä sekä lihasrelaksanteilla. Jos taustalla on jokin sairaus, hoito määräytyy diagnoosin mukaan.

Jotkut kokevat, että magnesiumlisän säännöllinen käyttö vähentää lihaskramppeja – vaikka tieteellinen näyttö ei tue olettamusta. Haittaa magnesiumin käytöstä ei ole, kunhan noudattaa annostusohjeita.

Magnesiumilla on kuitenkin yhteisvaikutuksia joidenkin lääkkeiden kanssa. Siksi kannattaa varmistaa apteekista, sopiiko magnesiumvalmiste oman lääkityksen oheen.

Tehokkaampi tapa ehkäistä suonenvetoa lienee lihasten hyvä lämmittely ennen ja jälkeen liikuntasuorituksen. Moni kokee saavansa apua myös villasukkien tai säärystimien käytöstä yöllä. Säännöllisestä lihasten venyttelystä juuri ennen nukkumaan- menoa voi olla hyötyä, mutta tutkimusnäyttöä on tästäkin vähän.

Lisäksi on syytä muistaa juoda riittävästi eli noin kaksi litraa vuorokaudessa, etenkin kesähelteillä. Alko­holia kannattaa välttää, koska runsas alkoholin juominen kuivattaa kehoa ja kehon kuivuminen voi lisätä suonenvedon riskiä.

Ensiapuna suonenvetoon auttaa kramppaavan lihaksen vastavenytys. Kramppaavaa lihasta voi myös hieroa tai taputella kevyesti.

Suonenvedon jälkeen lihas voi olla pitkään kivulias. Kipua voi lievittää kipulääkkeellä tai -geelillä. Myös kylmä­pakkauksesta voi olla apua. Liikkumista ei ole syytä rajoittaa, sillä liike hoitaa osaltaan kipua.

Asiantuntija: työterveyshuollon erikoislääkäri, yleislääkäri Toni Vänni, Terveystalo.