Eräässä televisio-ohjelmassa sanottiin, että henkilön lihaskato ennakoi ennenaikaista kuolemaa, mutta ei perusteltu miksi. Tietääkö lääkäri Kiminkinen, miksi lihaskatoa kärsivällä on toinen jalka jo haudassa? 

Meitä riisutaan elämän kaaren toisessa päässä monin tavoin. Krooniset sairaudet laihduttavat ihmistä. Näin käy mm. keuhkoahtaumataudin ja dementian tapauksissa. Monet omaiset ihmettelevät huuli soikeana muistihäiriöisen kuihtumista sairauden loppupäässä, jolloin he kuskaavat hoivakotiin kottikärrykaupalla lisäravinteita ja muuta energialatinkia. Heitä on vaikeaa saada ymmärtämään taudin luonnollista kulkua. 

Lihaskunto on ihmiselle tärkeää, ja liikkuminen todentuu keskeisimmäksi terveyden lähteeksi. Professori Ilkka Vuori on koonnut 552 sivua jämäkkää tekstiä liikunnan eduista tuoreeseen kirjaansa. Huonot lihakset eivät jaksa vastustaa maan vetovoimaa. Tasapaino heikkenee ja lonkka rapsahtaa kaatuessa helposti poikki. Lonkkamurtuma on tappava tauti vuoden parin sisällä tapahtumastaan, kun se kohtaa kunnoltaan heikkoa potilasta.

Mutta ei hätää: lihaskuntoa on aina mahdollista säilyttää ja kohentaa vaikka satavuotiaana. Se edellyttää lihasten liikuttamista itse – ei auta vaikka vieressä jumppari kuinka viuhtoisi tai hieroja hieroisi. Tällöin tosin hierojan oma kunto saattaa parantua. 

Jos ihminen ei liiku, liikkumisen hillittömän monet terveysvaikutukset eivät toteudu. Lihaksetkin kuihtuvat ja ilmentävät silloin lisääntynyttä sairastumisen ja lopulta kuoleman vaaraa. 

Pitää kuitenkin muistaa, että sairastumisalttiuteen ja elinikään vaikuttavat monet muutkin tekijät eikä vähäisimmin geeniperimä. Joku voi porskuttaa pitkän elämän varsin vaatimattomillakin elämäntavoilla. Sitä riskiä en kuitenkaan kehota ottamaan. Pohjois-Karjalan aika sotien jälkeen on jo koettu. Siihen ei ole paluuta.

Lihaskunnon vaaliminen edellyttää lihaksen liikuttamista ja ravintoa, joka sisältää riittävästi proteiinia. Siinä ei pidä tavanomaisen ihmisen höyrähtää mahdottomiin lisäravinteisiin, koska niistä saattavat vaikka munuaiset poksahtaa. Ravitsemussuositusten noudattaminen riittää. Pari kolme lasillista rasvatonta maitoa päivässä on jo erinomainen pohja. 

Tieto lisää tuskaa ja kuitu sitä ”ihteään” – mutta ei oikea tieto! Yksittäiselle ihmiselle voi sattua elämässä ihan mitä tahansa, vaikka hän kuinka pyrkisi huolehtimaan terveydestään. 

Mutta kun koko kansa saadaan liikkumaan, lopettamaan tupakointi, syömään suositellusti, kohtuullistamaan viinan käyttö ja koheltamaan luonnossa sen ehdoilla, terveys kohenee niin, ettei mitään rajaa. Sille rajalle on kuitenkin vielä pitkästi, vaikka Pekka Puska onkin saattanut meidät jo puolitiehen. Muutos on siis mahdollinen, joten matkaa kannattaa jatkaa!