Ahvenanmaahan tiivistyy paljon siitä, mitä lähi- ja kotimaanmatkailulta haetaan: mutkattomia siirtymiä, vähäistä kulutusta, luonnonmukaisuutta ja paikallisia elämyksiä.

Toki merimatka saarelle tuo oman hiilijalanjälkensä, mikäli sen taittaa tutuilla isoilla laivoilla risteillen, mutta perillä on mahdollista nähdä ja kokea paljon.

Meri on Ahvenanmaalla aina kulman takana, joten eväät ja pysähdys rantapoukamaan tai kalliolle ovat varteenotettavia vaihtoehtoja. Samalla voi huuhtoa hiet uimapulahduksella. Muita suosittuja aktiviteetteja ovat kalastus, melominen, purje- ja leijalautailu sekä ratsastus, joihin löytyy vaihtoehtoja aloittelijoille ja kokeneemmille harrastajille.

Veneitä saa sekä laivurilla että ilman.

Tasainen ja lyhyiden välimatkojen saari on manner-Suomeen verrattuna niin niukasti liikennöity, että pyöräily on hyvä vaihtoehto. Sitä ei tarvitse jännittää maanteilläkään. Pyöriä saa vuokrata useimmista majoituspaikoista. Viking Linelta voi varata matkan yhteyteen valmiin kolmen päivän paketin, joka sisältää kaksi yöpymistä ja vapaavalintaisia päiväretkiä pyörän selässä.

Maarianhaminasta pääsee fillaroimaan joka suuntaan. Yksi suosituista vaihtoehdoista on suunnata pohjoiseen kohti historiallista Kastelholman linnaa, Karlsgårdenin kartanoa ja Bomarsundin raunioita.

Matkan varrella sijaitseva Brobackan majatalo-kahvila on niin suosittu sekä matkai­lijoiden että paikallisten keskuudessa, etteivät isommat ryhmät aina tahdo mahtua sisään. Viehättävä miljöö, kotitekoiset leivonnaiset ja muu tarjoilu kuitenkin maksavat pienen odottamisen vaivan.

Ahvenanmaalla on tarjolla paljon lähiruokaa: juuri mikään kuljetus paikasta toiseen ei kestä pariakymmentä minuuttia kauempaa.

Kalastus on elättänyt ahvenanmaalaisia vuosisatojen ajan. Myös useimmat maa­tiloista ovat 1800-luvulta tai vielä kauempaa historiasta tunnettuja sukutiloja.

Eniten viljellään perunaa ja sipulia, mutta suurten volyymien rinnalle on tullut oman kunnan tai tilan jalostettuja herkkutuotteita: juustoja, hilloja, mausteita, hunajaa, mehuja... Niitä myydään suoraan matkailijoiden mukaan, pikkupuoteihin, saaren ravintoloihin ja risteilijöille.

Yksi lähituote on pohjoisen parsa, jonka sesonki alkaa huomattavasti Keski-Eurooppaa myöhemmin. Parsaa ei tarvitse kuoria, vaan sen voi poimia vaikka suoraan maasta suuhun. Maku on samalla tavoin tuore kuin herneenverson.

Ruokakulttuuri on Ahvenanmaalla muutenkin voimissaan. Tunnetuin saaren ravintoloista on moninkertaisesti palkitun Michael ”Micke” Björklundin Smakbyn.

Kastelholman linnan lähellä vajaan puolen tunnin ajomatkan päässä Maarianhaminasta sijaitseva Smakbyn on nimensä mukaisesti muutakin kuin ravintola. Saman katon alta löytyy ravintola, puoti ja tislaamo.

Björklundilla on omien sanojensa mukaan ”satoja ideoita, joista osa on ihan älyttömiä, mutta juuri ne tietysti toteutetaan”.

Smakbyn annokset ovat taiten tehtyjä, eikä koossakaan ole säästelty. Lista nojaa pohjoismaiseen ruokaan ja elää kauden raaka-aineiden mukaan. Hinta-laatusuhde on erinomainen etenkin pääkaupunkiseudun kärkiravintoloihin verrattuna. Kesällä pöytävaraus on suositeltava.

Smakbyn joutui hiljan muuttamaan omenaviinansa nimen Åpelbrandiksi – Ålvados oli liian lähellä nimisuojattua calvadosta. Omenaviinan ja muiden ahvenanmaalaisia viinojen ja liköörien tuotanto toki jatkuu.

Tislaamossa voi tutustua omenaviinan valmistusprosessiin. Opastetuilla käynneillä juomia pääsee myös maistelemaan.

Keskellä Itämerta sijaitseva saari on monien lintulajien kevät- ja syysmuuttoparvien pysähdyspaikka, ja etenkin Kökarin saari on suosittu lintukohde. Lintubongarit ovatkin ottaneet Ahvenanmaan luontomatkakohteekseen.

Esimerkiksi Lemlandin kunnan luonnonsuojelualue Nåtö tarjoaa helppokulkuisen parin kilometrin luontopolun alle kymmenen kilometrin päässä Maarianhaminan keskustasta. Pähkinäpuiden ja -pensaiden sekä lehtoniittyjen vehmas maaperä tekee alueesta huikeasti kukkivan luonnonpuutarhan.

Ahvenanmaalla on yhteensä 53 luonnonsuojelualuetta. Kaikki kuuluvat EU:n suojattujen luonnonalueiden verkostoon, Natura 2000 -hankkeeseen.

Luonnonsuojelualueilla kannattaa muistaa, että ne on suojeltu syystä. Jokamiehenoikeus on alueilla osittain rajoitettu, jotta harvinaiset lajit säilyvät eikä ekologinen tasapaino järky.

Useimmilla alueilla esimerkiksi telttailu ja kukkien poimiminen on kielletty. Joillakin luodoilla ja saarilla on osan vuodesta maihinnousukielto, jotta rauhallisen pesimäympäristön tarvitsevat linnut eivät häiriinny.

Terveellä järjellä ja perustiedoilla luonnossa liikkumisesta pärjää kuitenkin hyvin. Ahvenanmaalla on noin 30 erilaista kävelyyn sopivaa luontopolkua ja vaellusreittiä, joissa ympäristö, reitin pituus ja vaikeusaste vaihtelevat.

Luontoon pääsee myös mökkeilemällä. Ahvenanmaalla on vuokrattavana lähes 240 mökkiä vuorokausittain tai viikoittain, myös Airbnb:n kautta. Mökkejä löytyy eri tasoisia ja -hintaisia, niin vilkkaista mökkikylistä kuin syrjäisemmiltä seuduilta omaa rauhaa kaipaaville.

Kaikkiin vähintään yhden tähden mökkeihin kuuluu yleensä oikeus veneeseen.

Kaupunkielämä ja kulttuuritarjonta keskittyy luonnollisesti Maarianhaminaan. Tuttu rahtipurjealus Pommern ja sen yhteydessä toimiva Merenkulkumuseo ovat käyneet läpi mittavan remontin.

Merimuseossa historiasta kiinnostunut saa helposti kulumaan parikin tuntia.  Ahvenanmaalaiset merimiehet ja muutamat naisetkin kiersivät maailmaa aikoina, jolloin kaukomaat ja vieraat kulttuurit olivat todella vieraita ja harvojen saavutettavissa.

Matkojen kertomuksista, kuvista ja tuliaisista etenkin koululaisryhmillä on kaksi ylivoimaista suosikkia: maailman ainoa julkisesti esillä oleva aito merirosvolippu ja yli metrin mittainen valaan penis.

Jälkimmäinen piilotettiin ensin varastoon, mutta siitä tuli niin paljon kyselyjä, että esine on jälleen vitriinissä.

Museon kellarikerroksessa ovat teemaosastot: moottorimerenkulku, laivanrakennus ja meriturvallisuus. Kävijä voi vaikkapa kiivetä oikealle pelastuslautalle tai koota monimutkaista lastauspalapeliä. Vapaaehtoiset koneenkäyttäjät käyvät kesäkaudella säännöllisesti käynnistämässä ja ajamassa isoa höyrykonetta.

Toukokuun alussa uudelleen avattu Pommern on maailman ainoa alkuperäisessä kunnossa oleva nelimastoinen teräsparkki. Pommern rakennettiin Glasgow’ssa Skotlan­nissa ja laskettiin vesille vuonna 1903. Maailman suurimman purjelaivaston omistaja, ahvenanmaalainen laivanvarustaja Gustaf Erikson osti Pommernin vuonna 1923. Laiva kiersi maailman meriä toisen maailmansodan alkuun eli vuoteen 1939 asti.

Pommern purjehti Australian ja Englannin välillä niin kutsutulla vehnäreitillä, jonka tunnelmaan ja käytäntöihin pääsee mukaan uudessa näyttelyssä ja audiovisuaalisella kierroksella.

Remontin jälkeen museoalus on myös esteetön eli pyörätuolikäyttäjien ja muiden liikuntarajoitteisten saavutettavissa.

Vaikka tekemistä ja näkemistä riittää, parasta Ahvenanmaalla ovat yksinkertaiset asiat: meri, luonto ja tietty kiireettömyyden tuntu.

Rantakalliolla istuessa, meren ääniä kuunnellessa ja auringonlaskua katsellessa arkinen kiire, työhuolet, jatkuvasti piippaavat puhelimet ja muu häly kaikkoavat mielestä jonnekin hyvin kauas. Täällä on helppo rauhoittua.