Kisu Jernström katuu yhtä asiaa: Tällä Kirkasta olisi saatu maailmantähti
Kulttuuri
Kisu Jernström katuu yhtä asiaa: Tällä Kirkasta olisi saatu maailmantähti
Kisu Jernström, 67, soitti rumpuja ja lauloi Topmost-bändissä 14-vuotiaana. Nyt Kisun tarina on kansien välissä ja edessä on lähtö bändin kanssa juhlakiertueelle.
18.2.2019
 |
Apu

Hänellä on sama poikamainen hymy, sama ystävällinen ilme silmissä kuin teinivuosieni idolikuvissa. Hän on Kisu, Kristian Jernström, muusikko, laulaja, tuottaja ja nykyinen Degerbyn kyläkauppias, entinen kunnanvaltuutettu. Laatikossa on lämpimäiskappaleet tietokirjailija Elina Saksalan kirjoittamasta Kisun elämäkerrasta Onnestain on puolet sinun (Reuna).

Kisu intoilee kuin pikkupoika elämäkerrastaan ja siitä, että hänen nuoruutensa bändi Topmost viettää tänä vuonna 55-vuotisjuhlaansa.

”Topparit” lähtevät kymmenen konsertin kiertueelle, ja meno on takuuvarmasti samankaltaista kuin 1960-luvulla.

Omatoiminen lapsuus

1950-luvulla helsinkiläispojan maailma oli uteliaalle avoin.

– Jo seitsemänvuotiaana jaoin itseni kokoisia kukkapaketteja ympäri Eiraa. Kävin Ratakadun kansakoulua, ja kun muutimme toiselle puolelle kaupunkia Mannerheimintielle, itkin niin vakuuttavasti, että sain jatkaa Ratakadun koulussa.

Lapset oppivat aikoinaan omatoimisiksi. Kisukin matkusti itsekseen kouluun sinisellä johdinauto-bussilla numero 14, jota kutsuttiin viiksibussiksi.

Yksi maailman keskipisteistä oli Ilmi-isoäidin kukkakauppa Hietalahden hallissa. Isoäiti oli Kisulle tärkeä ja läheinen ihminen, ja tämän kauppiastaidoista on siirtynyt ilmeisesti jotain lapsenlapsellekin.

– Hallissa pyöriessäni opin sosiaalisuutta. Kauppiaat olivat varsinaisia persoonia kaikki. Muistan hapankaalitynnyrit, isot voikimpaleet, josta leikattiin irtovoita ja käärittiin voipaperiin.

Juustokaupasta sai kahta lajia juustoa, emmentalia ja edamia, mutta ne riittivät. Pääasia, että juustossa löytyi!

Ehkäpä juuri siitä juustokaupasta Kisulle jäi mieliteko juustoihin, joka lopulta vuonna 1974 johti hänen hittiinsä Juustossa löytyy. Se sijoittui toiseksi takavuosien tärkeässä Syksyn Sävel -kilpailussa.

Aloitti bändissä jo lapsena

1960-luvun alussa Kisu oli jo täyttänyt yksitoista ja ehtinyt mukaan ensimmäisiin bändeihin. Ennen Topmostia hän ehti soittaa rumpuja Lucky Strikersissa ja The Beatnicsissä. Hän oli vasta 14-vuotias päästessään rumpaliksi Topmostiin.

– On se pieni, mutta hyvin se soittaa, totesi bändin jäsen Gugi Kokljuschkin.

Toppareista tuli Kisun koulu muusikkona ja myös elämänkoulu. Kahden vuoden aikana hän ehti kiertää ympäri Suomea ja valloittaa myös tukhomalaisyleisön bändin mukana.

– Olin neljä vuotta nuorempi kuin muut, mutta bändin jäsenet kohtelivat minua tasavertaisena. Vanhempani päästivät minut kiertueille, kun Gugi, Harri Saksala ja jo edesmennyt Arto ”Poku” Tarkkonen puhuivat heille niin vakuuttavasti.

Suosio oli päätähuimaavaa, mutta se ei silti sekoittanut Kisun päätä.

– Harjoittelimme joka päivä, ja joka iikasta otettiin irti kaikki paukut. Soitimme popmusiikkia, emme rautalankaa. Radio Luxembourg oli tärkeä kansainvälisten musiikillisten esikuvien lähde. Sieltä äänitettiin biisejä kelamankoille.

Kisu sanoo, että 1960-luvun musakulttuurin vallankumous vei hänet täydellisesti mukaansa. Topmostin jälkeen hän oli mukana kahdessa Dannyn show'ssa.

Poikamainen vilpittömyys vetosi teinityttöihin

1970-luvulla Kisu teki ankarasti töitä soolouransa eteen. Hän väittää nyt, ettei ole mikään laulaja, mutta tärkeimmät hitit Uneen aika vaipuu, Juustossa löytyy ja ainoa kultalevymyyntiin yltänyt levy Kun paljon antaa todistavat kyllä aivan muuta.

– Uneen aika vaipuu vuonna 1973 oli kiistämättä käännekohta. Sillä kohtaa ura meni juuri kuten toivoin.

Hän halusi olla laulaja. Artisti on sanansaattaja, tarinan tulkki. Sitä mieltä hän oli myös muiden laulajien tuottajana.

– Biisit pitää esittää niin, että niissä kuuluu laulajan persoona.

Kisun persoonaan on aina kuulunut poikamainen vilpittömyys. Ei ole ihme, että hän oli pitkään teinityttöjen idoli.

Menestys Kirkan kanssa

1980-luvulla työura kääntyi musiikin tuottamiseen. Kisu ei halunnut jäädä heittämään keikkaa milloin mihinkin päin Suomea. Hän aloitti tuottajana Fazerilla, jossa viihtyi puolitoista vuotta.

Sitten alkoi yhteistyö Kassu Halosen ja Vexi Salmen kanssa. Kisu liittyi miesten perustaman Flamingo Musicin tuotantotiimiin. Kolmikon yhteispeli oli saumatonta, ja Kisu sävelsi Kassun kanssa pari sataa laulua.

– Yhteistyön paras tulos oli Kirkan esittämä Surun pyyhit silmistäni. Vaikka Kirka hangoitteli aluksi vastaan, se nousi hitiksi Euroopassa.

Suosio vei Kisun ja Kirkan seuraavan vuosikymmenen alussa Kreikkaan, jossa Kirkaa kohdeltiin supertähtenä.

– Kirkan menestys oli suurempaa kuin kotimaassa edes tiedettiin. Minua otti päähän, etten tajunnut Saksan-markkinoiden merkittävyyttä. Kirkasta olisi saatu maailmantähti, jos olisi ollut enemmän rahkeita eli promorahaa.

Kisulle on ominaista, että jollei hän ole sataprosenttisen varma asiasta, hän ei ryhdy sitä edistämään.

200 000 markan mätkyt

1990-luvulla Flamingon menestys alkoi hiipua. Elina Saksalan kirjoittamasta elämäkerrasta selviää, miten firman menestys ja tuotot valuivat kuuluisaan kankkulan kaivoon. Samaan aikaan Kisu maksoi 200 000 markan mätkyjään.

Maija Kuusen ideasta Kisu siirtyi tekemään töitä omaan piikkiinsä BMG:lle ja sai jälleen tehdä yhteistyötä Kirkan kanssa. Tie huomiseen -levystä tuli jättimenestys.

Samanlaista menestystä Kisulla ei ollut yksityiselämässään. Hän oli eronnut ensimmäisestä vaimostaan Leenasta. Myös toinen avioliitto Titi Brotheruksen kanssa johti eroon ja taloudellisiin menetyksiin.

Tyttäreensä Alexandraan Kisulla on kuitenkin hyvät välit. Leenan kanssa saamaansa Suvia hän on tavannut harvemmin, koska eron jälkeen Leena muutti Ranskaan.

2000-luku on ollut Kisulle yksityisyrittäjän arkea ja myös kunnallispolitiikkaa. Hän oli kaksien kunnallisvaalien ääniharava Inkoossa. Hänet valittiin myös kunnanhallituksen puheenjohtajaksi vuonna 2010.

Kisu autteli aikansa degerbyläisen Ritva Lumion kyläkaupassa kunnes osti kaupan itselleen. Mies pyöritti kauppaa yksin lähes puolitoista vuotta.

Nykyisen vaimonsa Tiina Jernströmin hän tapasi vuona 2006 muusikkoystävänsä Kari Rostin hautajaisissa. Kisu ihastui saman tien.

Naimisiin Tiina ja Kisu menivät kesällä 2010. Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva Tiina on sopeutunut hyvin Degerbyhyn.

– Kauppa ei ole mikään kultakaivos, ja sen kanssa on kyllä taisteltu. Tämä on meille elämäntapa, pariskunta sanoo.

"Jonkun toisen eleenä se olisi tuntunut teennäiseltä"

Kyläkaupan ympärille on kehkeytynyt useita väkeä innostavia tapahtumia: silakka- ja kinkkumarkkinat ja kesän kohokohtana Possujuhlat, joihin Kisu on vuosi toisensa jälkeen saanut paikalle huippuartisteja J. Karjalaista myöten.

Kun katselee ja kuuntelee Kisua ja Tiinaa, näkee vahvasti toisiinsa sitoutuneen avioparin. 200 häävieraan joukossa ollut kirjailija Leena Lehtolainen kertoo Kisun elämäkerrassa:

Morsiamen ja hääväen yllätykseksi sulhanen puhkesi alttarilla laulamaan It’s a Wonderful World -kappaletta. Täpötäysi kirkko liikuttui laillani. Jonkun toisen eleenä se olisi tuntunut teennäiseltä, Kisun huulilla tuo ihana kappale oli täysin kohdallaan. Mies on saanut rakkaimpansa, maailma on ihmeellinen.

Kommentoi »